Uskotko siihen, että nuorten rekrytointi tulee muuttumaan merkittävästi käsitteenä ja toimintana seuraavien vuosien aikana? Minä uskon. Itse rekrytointi ei muutu, vaan sen on muututtava, koska rekrytoitava kohderyhmä ympärillämme on jo muuttunut.
Meillä Suomessa on keskimääräisesti kahdenlaisia tilanteita. Joko hakemuksia tulee liian vähän, tai liian paljon. Pieni hakemusmäärä kertoo siitä, että avoin työpaikka ei tavoita oikeaa kohderyhmää oikealla viestillä. Iso massa taas voi tietää rekrytoijalle kaaosta. Kaikkia hakemuksia ei ehditä käymään huolella läpi, eikä yksilöt ja persoonat erotu joukosta. Ajattelemme rekrytoinnin monesti vain sisäänpäin toimivana virtana, joka tuo yritykseen uusia resursseja. Rekrytointi ei kuitenkaan ole enää vain rekrytointia. Se on yrityksen yksi tärkeä markkinointikanava muiden joukossa, josta lähtee myös vaikeasti havaittavaa virtausta ja vaikutusta ulos päin.
Onnistunut rekrytointikokemus onkin työnantajamielikuvan keskiössä. Työnhakija, varsinkin nuori toimii yllättävän tehokkaana äänitorvena. Huonosti hoidettu rekrytointi ei välttämättä jää vain yhden hakijan huonoksi kokemukseksi. Se on mahdollisesti seuraavan välitunnin aikana levinnyt jo koko vuosikurssin tietoisuuteen. Älkää siis ajatelko tätä uhkana, vaan mahdollisuutena. Nimittäkää jokainen nuori työnhakijanne brändilähettilääksi, joka vie viestin eteenpäin onnistuneesta rekrytointikokemuksesta. Rekrytointi on jatkossa kokemuksen tuottamista asiakkaalle, eli työnhakijalle.
Jos et ole vielä havainnoinut muuttuvaa ilmiötä ympärilläsi, tee se nyt. Tässä viisi pointtia siitä, miksi rekrytointi tulee muuttumaan seuraavien vuosien aikana merkittävästi.
1: Valta siirtyy nuorille. Nyt ja tulevaisuudessa nuori saa itse valita tulevan työnantajansa. Nuorella osaajalla on niin paljon arvoa ja valtaa, etteivät he vielä itsekään sitä täysin ymmärrä.
2: Urista projekteihin. Enää työllistymistä ei ajatella loppuelämän kestävänä pitkänä urana. Se ei ole enää unelmatilanne. Nuori haluaa oppia ja kehittyä jatkuvasti. Mennä eteenpäin. Tulevaisuuden työ tuleekin koostumaan useista projekteista. Siksi työnhaun on oltava entistä kevyempää ja ketterämpää.
3: Työnhaku on liian vaikeaa. Työnhakeminen ei ole nuorelle helppoa. Teetimme Haaga-Helian ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijoille tutkimuksen marraskuussa 2015. 82% opiskelijoista myönsi työnhaun raskauden ja vaikeuden vaikuttavan motivaatioon hakea töitä. Myös muut tuoreet tutkimukset osoittavat sen, että nuorta ärsyttää lähtökohtaisesti eniten se, että viestintä työnhaussa on heikkoa ja jopa olematonta. Nuori odottaa yhteydenottoa ja vastausta lähettämäänsä työhakemukseen. Heti perässä seurasivat hakuprosessin hitaus ja kankeus.
4: Persoona alkaa puhua osaamisen puolesta. Kun palkkaamme nuorta etsimme lähtökohtaisesti asennetta, innostusta, intohimoa, aitoutta, persoonaa ja hyvää tyyppiä. Miksi keskitymme kuitenkin rekrytoinnissa vahvasti osaamiseen, tietotaitoon ja saavutuksiin. Ristiriita voi ajaa meidät kauas pois tulevaisuuden huipputekijöistä.
5: Nuoret draftataan jo ennen, kun taito on kehittynyt huippuunsa. Jos odotat, että ammattiin valmistunut nuori tai osaaja vain hakee teille töihin, olet todennäköisesti jo paljon myöhässä. Lupaavimmat nuoret tulisi rekrytoida yrityksiin kasvamaan ja kehittymään jo aikaisemmin. On myös haasteellista saada nuori kiinnostumaan työnantajasta, jonka nimeä hän ei ole koskaan aikaisemmin kuullut. Uskon itse, että nuoren ja työnantajan välinen kohtaaminen tulisi tapahtua jo useampi vuosi ennen itse työsuhdetta.
Haluamme tehdä työnhausta helppoa ja nopeaa. Julkaisemme alkuvuodesta 2017 uuden kohtaamispaikan nuoren ja työnantajan välille. Yhdessä asiakkaiden, oppilaitosten ja huipputiimin kanssa haluamme selviytyä tästä muutoksesta voittajina.
Niklas Litmala