Oppilaitosyhteistyöstä hyötyvät sen molemmat osapuolet: yritykset ja oppilaitokset. Yritykset voivat saada osaamista ja osaajia oppilaitoksista, kun taas oppilaitokset saavat paljon tietoa työelämän tarpeista yritysyhteistyön avulla. Mistä kaikesta osaamisyhteistyö voi koostua?

Projektit kuntoon opiskelijavoimin

Työmarkkinat muuttuvat entistä enemmän osaamisperusteisiksi. Tietyn ammattitaidon osaajaa ei välttämättä tarvitse tai kannata palkata kokoaikaisesti. Projektiluontoisiin töihin voidaan palkata muun muassa opiskelijoita. Projektityö voi olla esimerkiksi osa oppilaitoksen kurssia, jolloin projektin tekee yhden opiskelijan sijaan opiskelijaryhmä. Kuten työharjoittelussa myös projekteissa opiskelijat tarttuvat yleensä innokkaasti työelämän haasteeseen, sillä käytännön tekeminen konkretisoi opiskeltavat asiat.

Käytännön ongelmiin ratkaisut opinnäytetöillä

Jo tutkintonsa loppupuolella oleville opiskelijoille voidaan tarjota opinnäytetyöideoita. Jos yrityksellä on sopiva käytännön ongelma, johon haluttaisiin ratkaisua tai tarkastelua uuden teorian silmin, on opinnäytetyö hyvä keino saada haasteeseen uudenlaista näkökulmaa ja kirjallista tarkastelua. Jos opinnäytetyön tekijä paljastuu hyväksi ja fiksuksi tyypiksi, on hänelle helppo tarjota vakituista paikkaa yrityksestä.

Työpaikalla oppien oppisopimuksella tai koulutussopimuksella

Oppisopimuskoulutus perustuu osaamisen kartuttamiseen työpaikalla käytännön työtehtäviä tehden. Osaamista voidaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäksi täydentää muissa oppimisympäristöissä. Oppisopimuksesta tehdään määräaikainen työsopimus opiskelijan ja työnantajan välille, ja opiskelija saa työstään palkkaa. Sovittaessa työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, jos koulutuksesta aiheutuu kustannuksia. Koulutussopimus ei perustu työsopimukseen kuten oppisopimus.

Koulutussopimuksella tutkinnon, tutkinnon osan tai pienemmän kokonaisuuden suorittaminen on mahdollista. Opiskelu työpaikalla suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työpaikan kanssa. Työpaikan edustaja ja opettaja arvioivat osaamisen näyttöinä, ja opettaja vastaa oppimisprosessista. Työnantajalle ei makseta koulutuskorvausta, eikä opiskelijalle makseta palkkaa. Oppi- ja koulutussopimuksien avulla työnantaja pystyy sopivasta henkilöstä kouluttamaan itselleen osaavan työntekijän, jos hänen taitonsa ovat puutteelliset.

Mentoroinnin kautta kannustusta

Mentorointi on viime vuosina yleistynyt kokemuksen ja ideoiden jakamisen sekä sparrauksen muoto. Yrityksen työntekijät pystyvät mentoroinnin kautta rakentamaan opiskelijaystävällistä työnantajakuvaa. Innokkaimmat mentoroivat omasta tahdostaan, mutta muut työntekijät puolestaan voivat innostua mentoroinnista myös, jos siihen erikseen kannustetaan ja sitä tuetaan.

Kaikki oppilaitosyhteistyö hyödyttää yrityksiä uuden osaamisen tai tiedon muodossa, mutta oppilaitosyhteistyö muodostuu työelämäyhteyksien kautta opiskelijoille kultaakin kalliimmaksi kokemuksiksi ja verkostoiksi. Opiskelijan pitäisi löytää ensimmäisiä yhteyksiä työelämään jo opintojen aikana. Tiituksen räätälöity oppilaitosversio tuo helpon tavan harjoittelu- ja lopputyöpaikkojen etsimiseen sekä mahdollistaa portfoliomaisen työnhakijaprofiilin rakentamisen jo opintojen aikana. Tiituksen avulla työnantajat voivat ilmoittaa työpaikoista, keikkatöistä, projekteista, opinnäytetyömahdollisuuksista sekä oppisopimus- ja koulutussopimuspaikoista.