Energiateollisuuden jäsenyhtiöt rekrytoivat 700-800 henkilöä muun muassa eläkepoistumaa paikkaamaan. Useimmiten rekrytointi koetaan hitaaksi, kalliiksi ja hankalaksi. Mitä haasteellisempi työtehtävä, sitä vaikeampaa on löytää sopivaa tyyppiä vapailta työmarkkinoilta. Rekrytoinnin haasteita työkseen ratkonut Niklas Litmala kertoo, ettei kysymyksessä ole vain energia-alan ilmiö. ”Suomessa perinteisesti yrityksillä on ollut mahdollisuus käyttää valtaa työnhaussa ja ne ovat saaneet valita parhaat ehdokkaat hakijamassan seasta. Muualla Euroopassa tilanne on jo kääntynyt toisinpäin. Avoimia työpaikkoja on enemmän, kuin tehtävään sopivia hakijoita. Kun työnhakija saa valita tulevan työpaikkansa useasta vaihtoehdosta, paljon puhuttu työnantajamielikuva saa uuden painoarvon.”
Nuoria vastavalmistuneita halutaan työelämään, mutta energia-alan on vaikea kilpailla parhaista osaajista edelleen kulahtaneen ja vanhahtavan teollisuusmaineensa vuoksi. Alan työpaikkoja mainostetaan turvallisiksi, mielenkiintoisiksi ja haasteellisiksi, mutta valitettavan usein uusi tulokas nostaa kytkintä parin työvuoden jälkeen. Millä sitten yritykset voisivat saada osaajat hakeutumaan oikeisiin työtehtäviin ja myös pysymään niissä? Nuorten katteettomaan kosiskeluun yrityskuvaa silottelemalla ei kannata ryhtyä. Sen sijaan pysyviin ratkaisuihin päästään tavoittamalla nuoret, joiden arvot ja asenteet kohtaavat yrityksen kanssa. Litmala toteaakin, että ”jos odotamme, että ammattiin valmistunut vain hakee yritykseen töihin, olemme jo myöhässä. Lupaavimmat nuoret tulisikin rekrytoida yrityksiin kasvamaan ja kehittymään jo aikaisemmin”.
Valitettavasti rekrytointia ajatellaan monesti sisäänpäin toimivana virtana, joka tuo yritykseen kipeästi tarvittavia resursseja. Rekrytointi ei kuitenkaan ole enää vain rekrytointia. Se on yrityksen eräs tärkeä markkinointikanava, josta vaikutusta virtaa myös ulospäin. Onnistunut rekrytointikokemus onkin työnantajamielikuvan keskiössä. Nykyään työnhakija toimii tehokkaana äänitorvena. Huonosti hoidettu rekrytointi ei välttämättä jää yhden hakijan huonoksi kokemukseksi. Se on mahdollisesti seuraavan välitunnin aikana levinnyt jo koko vuosikurssin tietoisuuteen.
Lehti-ilmoitukset tai yritysten omat nettisivut ovat suhteellisen rajattua ja yksisuuntaista viestintää. Nuoret haluavat myös dialogia. Vuoden alussa käynnistyykin uusi nuorille tarkoitettu mobiilityönhakupalvelu, joka tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Litmalan kokemuksien pohjalta kehitetty Tiitus on täysin uusi työnhakusovellus, joka tekee työn hakemisesta vähän helpompaa ja nopeampaa.
Tiituksessa työnhakua on ajateltu vahvasti nuoren silmin. ”Nuoret osaajat eivät enää halua täytellä kymmeniä erillisiä lomakkeita, vaan hyödyntää samaa persoonaa kuvaavaa profiilia useassa eri työnhaussa. Jatkossa hakeminen tapahtuu kätevästi muutamalla painalluksella omalla mobiililaitteella. Olemme halunneet mahdollistaa, että työnhakijat voivat reaaliaikaisesti seurata oman hakemuksen etenemistä ja chattaillä työnantajan kanssa jo ennen ensimmäistä työhaastattelua.” Yritysten apuna toimii tekoäly, joka yhdistää haluttujen kriteerien perusteella yrityksen työpaikkaprofiiliin sopivat hakijat. Tavallaan kyse on työelämän Tinderistä – tavoitteena molemmissahan on täydellinen match!
Milka Kortet
Energiateollisuus ry
Alkuperäinen teksti on julkaistu energia.fi blogissa