Puhumme useasti työnantajamielikuvasta ja painotamme työnhakukokemuksen merkitystä. Yhtä usein kuitenkin unohdamme määrittää sen, mitä näiden hienojen sanojen alle kätkeytyy. Kerromme tässä tekstissä viisi näkökulmaa, joista työnhakijan kokema työnhakukokemus ja työnantajamielikuva syntyy.

Monesti työnantajamielikuvan ajatellaan olevan sitä, kuinka hienoilta ja uskottavilta yrityksen verkkosivut ja muu materiaali näyttävät. Työnantajamielikuva ei kuitenkaan ole pelkästään tätä. Sitä on turha sekoittaa yrityksen muun markkinoinnin ja brändin yhteyteen. Tietenkin yrityksen visuaalisella ilmeellä on suuri merkitys, mutta elämme nyt sitä aikaa, jolloin jokaisella yrityksellä on koosta riippumatta mahdollisuus brändätä ja itsensä näyttäväksi ja tyylikkääksi peluriksi.

Työnantajamielikuvan muodostavat työnhakijat, eli se on pitkälti täynnä tunnetta ja kokemusta. Hakijat mieltävät yrityksen houkuttelevaksi ja miellyttäväksi työpaikaksi tai sitten kokevat kilpailevan yrityksen paremmaksi vaihtoehdoksi. Työnantajamielikuva onkin siis täynnä hakijan kokemaa työnhakijakokemusta ja tunnetta. Työnantajamielikuvaa ja hakijan kiinnostusta yritystä kohtaan voidaan tehostaa nopeastikin erilaisilla toimenpiteillä, mutta monesti positiivinen kokemus ja mielikuvat syntyvät pitkän ja määrätietoisen työn tuloksena.

Uskomme, että työnhakukokemus rakentuu näistä seuraavasta viidestä asiasta:

Nopeus
Työnhaku koetaan yleisesti hitaana ja kankeana prosessina. Hakijat joutuvat täyttämään kymmeniä erillisiä lomakkeita ja vastaus lähetettyyn työhakemukseen saattaa kestää useita viikkoja tai kuukausia. Nopealla ja tehokkaalla prosessilla huolehdit kustannustehokkaasta rekrytoinnista, sekä varmistat hakijan arvostuksen yritystä kohtaan valintatuloksesta riippumatta.

Viestintä
Työnhakija saa liian harvoin tietoa työnhakuprosessin etenemisestä. Jos lähetettyyn hakemukseen ei reagoida mitenkään, saattaa työnhakija alkaa epäröidä, että löysikö lähetetty hakemus edes koskaan perille. Viestinnän kannalta tärkeimpiä asioita on palautteen antaminen hakijalle. Sinun ei tarvitse kirjoittaa pitkää raporttia hakijan heikkouksista ja vahvuuksista, mutta pienet tsempit ja perustelut päädyttyyn valintaan antavat hakijalle uskoa jatkaa työnhakua.

Mielikuva työnantajasta
Millaisena työnantajana sinut tunnetaan? Reiluna palkanmaksajana vai tahona, joka yrittää välttää kaikin keinon lupauksien pitämisen. Huonot kokemukset kerrotaan useasti eteenpäin ja ne jäävät ihmisten mieleen. Huolehdi maineesta ja pidä siis ennen kaikkea hyvää huolta nykyisistä työntekijöistä. Heidän työsuhteensa loputtua he joko suosittelevat sinua työnantajana tai eivät.

Datan hyödyntäminen
Rekrytoidessa tulet keräämään hakijasta paljon dataa hakuprosessin aikana. Sen hyödyntäminen tai hyödyntämättä jättäminen voi olla ratkaisevia tekijöitä hakijan innostuksen säilyttämisessä työnantajaa kohtaan. Kysymällä samoja asioita työnhakijalta useaan eri kertaan hakemuslomakkeessa, aiheutat turhautumista ja ärsytystä. Kohdatessasi työnhakijan huolehdi, että olet tutustunut hakijan tilanteeseen jo hieman etukäteen.

Löydettävyys
Työpaikkailmoituksia löytyy monista eri kanavista. Jokaisella kanavalla on erilaiset käyttäjät ja kohderyhmät. Varmista, että kohdistat työpaikkailmoituksen sinne, missä tulevat työnhakijasi ovat. Jos työpaikat ovat vaikeasti löydettävissä ja hakemuksen täyttäminen on liian hankalaa, saattaa työnhakija lopettaa hakemuksen täyttämisen keskeneräisenä.

Oletko etsimässä avoimeen työtehtävään opiskelijaa? Tiituksen kautta tavoitat opiskelijat ja löydät sopivan osaajan.