Miellämme varsinkin Suomessa työsuhteet hyvin pitkiksi. Samanaikainen työskentely johonkin muuhun projektiin tai työhön on mahdotonta. Keikkatyöt taas puolestaan mielletään hyvin lyhytkestoisiksi. Keikkatyötä suositaan etenkin nuorten keskuudessa, koska siihen vaaditaan usein matalampaa osaamista. Uskomme, että perinteisten työsuhteiden ja uuden keikkatyön käsitteen välissä on vielä jotain markkinaa, jota nykyiset alustat ja palvelut eivät pysty tarjoamaan.

Työsuhteiden ja keikkatöiden välissä on projekteja, mutta ne ovat kuitenkin jotain paljon laajempaa. Projektit voivat muistuttaa jopa työsuhteita, mutta ne on yleisesti rajattu jonkin tietyn yksittäisen asian ratkaisemiseen. Projekti voi kestää päivästä vuoteen ja sen toteuttaja voi olla opiskelijaryhmä, yksilö tai jopa toinen yritys.

Mitä työlle tapahtuu tulevaisuudessa?

Työ tulee monipuolistumaan tulevaisuudessa. Meille tulee koko ajan uusia mahdollisuuksia tehdä työtä. Meillä Suomessa on ollut aiemmin todella selkeä käsite ja määrite siitä, mitä työ on. Työ kuitenkin tulee pirstaloitumaan tulevaisuudessa ja me emme tule enää tekemään yhtä pitkää työuraa vain yhdelle työnantajalle. Työ pirstaloituu siten, että työntekijällä voi olla tulevaisuudessa useita eri työnantajia jopa samanaikaisesti. Siksi tarvitsemme myös selkeän alustan projektien välittämiselle.

Työmarkkinat tulevat muuttumaan myös enemmän osaamisperusteiseksi. Yritykset siis saattavat hakea vain jotain tiettyä osaamista, ja tarve osaamiselle voi olla hyvinkin väliaikainen. Tietyn ammattitaidon osaajaa ei välttämättä tarvitse tai kannata palkata kokoaikaisesti. Myös yrittäjyys on muuttanut muotoa ja erilaiset kevytyrittäjyyden palvelut mahdollistavat sivutoimisen yrittäjyyden myös muun työn ohella.

Miten projekteihin suhtaudutaan oppilaitoksissa?

Lähes jokaisella oppilaitoksella on visio viedä opiskelua jatkossa lähemmäs työelämää. Käytännönläheinen oppiminen on ollut suosiossa pitkään ja sen tulokset ovat aina lähtökohtaisesti hyviä. Myös opiskelijat toivovat enemmän erilaisia projekteja, jotka tuovat opiskelijan arkeen vaihtelevuutta ja väriä.

Aikaisemmin koulun projektit ovat keskittyneet pitkälti kursseihin. Yritykset ja oppilaitokset ovat tehneet paljon erilaista kurssiyhteistyötä koulujen kanssa. Monet yritykset kokevat kuitenkin kurssiyhteistyön joskus raskaaksi, koska teema ja aikataulut ovat olleet lähes kokonaan joustamattomia.

Nykyisin kuitenkin eri oppilaitoksissa suhtautuminen alkaa olla toinen. Opiskelu halutaan jossain tilanteissa viedä jopa kokonaan työelämään ja toteutustapa on vapaampi. Tällöin myös erilaiset projektit nousevat opiskeluiden keskiöön.

Mikä on Tiituksen projektitori?

Projektitorin keskeinen tarkoitus on olla yleinen ja kansallinen markkinapaikka, jossa projektit ja niiden tekijät kohtaavat. Eri osapuolet voivat heittää torille erilaisia haasteita, johon toiset voivat tarttua. Paikallinen kahvila voi esimerkiksi haastaa opiskelijaryhmän miettimään kahvilalle uutta brändiä. Myös oppilaitokset voivat tarjota erilaisia resursseja ja hankkeita vahvemmin yrityksien käyttöön ja solmia tätä kautta uusia yhteyksiä työelämään.

Uskotko siihen, että opiskelijoiden rekrytointi tulee muuttumaan merkittävästi käsitteenä ja toimintana seuraavien vuosien aikana? Me uskomme. Itse rekrytointi ei muutu, vaan sen on muututtava, koska rekrytoitava kohderyhmä ympärillämme on jo muuttunut.

Listasimme tähän viisi näkökulmaa, jotka vaikuttavat muutokseen.

1. Valta siirtyy opiskelijoille.

Nyt ja tulevaisuudessa nuori saa itse valita tulevan työnantajansa. Nuorella osaajalla on niin paljon arvoa ja valtaa, etteivät he vielä itsekään sitä täysin ymmärrä.

2. Urista projekteihin.

Enää työllistymistä ei ajatella loppuelämän kestävänä pitkänä urana. Se ei ole enää unelmatilanne. Nuori haluaa oppia ja kehittyä jatkuvasti. Mennä eteenpäin. Tulevaisuuden työ tuleekin koostumaan useista projekteista. Siksi työnhaun on oltava entistä kevyempää ja ketterämpää.

3. Työnhaku on liian vaikeaa.

Työn hakeminen ei ole opiskelijoille helppoa. Teetimme Haaga-Helian ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijoille tutkimuksen marraskuussa 2015. 82% opiskelijoista myönsi työnhaun raskauden ja vaikeuden vaikuttavan motivaatioon hakea töitä. Myös muut tuoreet tutkimukset osoittavat sen, että nuorta ärsyttää lähtökohtaisesti eniten se, että viestintä työnhaussa on heikkoa ja jopa olematonta. Nuori odottaa yhteydenottoa ja vastausta lähettämäänsä työhakemukseen. Heti perässä seurasivat hakuprosessin hitaus ja kankeus.

4. Persoona alkaa puhua osaamisen puolesta.

Kun palkkaamme nuorta etsimme lähtökohtaisesti asennetta, innostusta, intohimoa, aitoutta, persoonaa ja hyvää tyyppiä. Miksi keskitymme kuitenkin rekrytoinnissa vahvasti osaamiseen, tietotaitoon ja saavutuksiin? Ristiriita voi ajaa meidät kauas pois tulevaisuuden huipputekijöistä.

5. Opiskelijat draftataan jo ennen, kun taito on kehittynyt huippuunsa.

Jos odotat, että ammattiin valmistunut nuori tai osaaja vain hakee teille töihin, olet todennäköisesti jo paljon myöhässä. Lupaavimmat nuoret tulisi rekrytoida yrityksiin kasvamaan ja kehittymään jo aikaisemmin. On myös haasteellista saada nuori kiinnostumaan työnantajasta, jonka nimeä hän ei ole koskaan aikaisemmin kuullut. Uskomme itse, että nuoren ja työnantajan välinen kohtaaminen tulisi tapahtua jo useampi vuosi ennen itse työsuhdetta.

Puhumme useasti työnantajamielikuvasta ja painotamme työnhakukokemuksen merkitystä. Yhtä usein kuitenkin unohdamme määrittää sen, mitä näiden hienojen sanojen alle kätkeytyy. Kerromme tässä tekstissä viisi näkökulmaa, joista työnhakijan kokema työnhakukokemus ja työnantajamielikuva syntyy.

Monesti työnantajamielikuvan ajatellaan olevan sitä, kuinka hienoilta ja uskottavilta yrityksen verkkosivut ja muu materiaali näyttävät. Työnantajamielikuva ei kuitenkaan ole pelkästään tätä. Sitä on turha sekoittaa yrityksen muun markkinoinnin ja brändin yhteyteen. Tietenkin yrityksen visuaalisella ilmeellä on suuri merkitys, mutta elämme nyt sitä aikaa, jolloin jokaisella yrityksellä on koosta riippumatta mahdollisuus brändätä ja itsensä näyttäväksi ja tyylikkääksi peluriksi.

Työnantajamielikuvan muodostavat työnhakijat, eli se on pitkälti täynnä tunnetta ja kokemusta. Hakijat mieltävät yrityksen houkuttelevaksi ja miellyttäväksi työpaikaksi tai sitten kokevat kilpailevan yrityksen paremmaksi vaihtoehdoksi. Työnantajamielikuva onkin siis täynnä hakijan kokemaa työnhakijakokemusta ja tunnetta. Työnantajamielikuvaa ja hakijan kiinnostusta yritystä kohtaan voidaan tehostaa nopeastikin erilaisilla toimenpiteillä, mutta monesti positiivinen kokemus ja mielikuvat syntyvät pitkän ja määrätietoisen työn tuloksena.

Uskomme, että työnhakukokemus rakentuu näistä seuraavasta viidestä asiasta:

Nopeus
Työnhaku koetaan yleisesti hitaana ja kankeana prosessina. Hakijat joutuvat täyttämään kymmeniä erillisiä lomakkeita ja vastaus lähetettyyn työhakemukseen saattaa kestää useita viikkoja tai kuukausia. Nopealla ja tehokkaalla prosessilla huolehdit kustannustehokkaasta rekrytoinnista, sekä varmistat hakijan arvostuksen yritystä kohtaan valintatuloksesta riippumatta.

Viestintä
Työnhakija saa liian harvoin tietoa työnhakuprosessin etenemisestä. Jos lähetettyyn hakemukseen ei reagoida mitenkään, saattaa työnhakija alkaa epäröidä, että löysikö lähetetty hakemus edes koskaan perille. Viestinnän kannalta tärkeimpiä asioita on palautteen antaminen hakijalle. Sinun ei tarvitse kirjoittaa pitkää raporttia hakijan heikkouksista ja vahvuuksista, mutta pienet tsempit ja perustelut päädyttyyn valintaan antavat hakijalle uskoa jatkaa työnhakua.

Mielikuva työnantajasta
Millaisena työnantajana sinut tunnetaan? Reiluna palkanmaksajana vai tahona, joka yrittää välttää kaikin keinon lupauksien pitämisen. Huonot kokemukset kerrotaan useasti eteenpäin ja ne jäävät ihmisten mieleen. Huolehdi maineesta ja pidä siis ennen kaikkea hyvää huolta nykyisistä työntekijöistä. Heidän työsuhteensa loputtua he joko suosittelevat sinua työnantajana tai eivät.

Datan hyödyntäminen
Rekrytoidessa tulet keräämään hakijasta paljon dataa hakuprosessin aikana. Sen hyödyntäminen tai hyödyntämättä jättäminen voi olla ratkaisevia tekijöitä hakijan innostuksen säilyttämisessä työnantajaa kohtaan. Kysymällä samoja asioita työnhakijalta useaan eri kertaan hakemuslomakkeessa, aiheutat turhautumista ja ärsytystä. Kohdatessasi työnhakijan huolehdi, että olet tutustunut hakijan tilanteeseen jo hieman etukäteen.

Löydettävyys
Työpaikkailmoituksia löytyy monista eri kanavista. Jokaisella kanavalla on erilaiset käyttäjät ja kohderyhmät. Varmista, että kohdistat työpaikkailmoituksen sinne, missä tulevat työnhakijasi ovat. Jos työpaikat ovat vaikeasti löydettävissä ja hakemuksen täyttäminen on liian hankalaa, saattaa työnhakija lopettaa hakemuksen täyttämisen keskeneräisenä.