Käytännön tekeminen auttaa opiskelijaa hahmottamaan teoreettista tietoa paremmin. Harjoittelussa opiskelija pääsee käytännön työelämässä näkemään kuinka hänen opiskelemansa asiat toteutuvat työelämässä. Tämän lisäksi harjoittelulla voi olla myös paljon vaikutusta opiskelijan urasuunnitelmiin ja opiskelumotivaatioon.

Harjoittelu työnantajille puolestaan on helppo keino löytää osaajia, joista voidaan palkata määräaikaisia tai vakituisia työntekijöitä yritykseen. Harjoittelu toimii hyvin testiaikana, jolloin harjoittelijan asennetta ja osaamista voidaan arvioida ennen kuin varsinaista rekrytointia tehdään. Harjoittelijan myötä työnantajat saavat myös hieman uusinta tietoa koulutuksen sisällöstä. Harjoittelijalta saa uusia ideoita ja ajatuksia, mutta erityisesti harjoittelijan työpanos on arvokas työnantajalle. Harjoittelukokemuksista opiskelijat keskustelevat myös keskenään, ja onnistunut harjoittelu voi puskaradion kautta vaikuttaa yrityksen työnantajamielikuvaan myönteisesti. Mitä työnantajan tulisi ottaa huomioon harjoittelussa, jotta harjoittelu olisi onnistunut kokemus molemmille osapuolille: harjoittelijalle ja työnantajalle?

Selvitä tavoitteet ja odotukset

Harjoittelun alkaessa on hyvä selvittää opiskelijan osaamistaso ja tavoitteet työelämäjaksolle. Jos harjoittelujakso luetaan osaksi opiskelijan opintoja, asettaa myös oppilaitos harjoittelulle oppimistavoitteet. Jotta harjoittelusta saadaan onnistunut, kannattaa opiskelijalta kysyä hänen odotuksistaan harjoittelun suhteen. Myös työnantajan on hyvä miettiä, mitä odotuksia tai tavoitteita yrityksellä on harjoittelijan suhteen.

Valmistaudu

Ennen opiskelijan harjoittelun alkamista kannattaa valmistautua häneen tuloonsa aivan kuten vakituisen työntekijän aloittamiseenkin valmistaudutaan. Opiskelija voi käydä ennen harjoittelua tutustumassa työpaikkaan sekä allekirjoittamassa mahdolliset sopimukset. Mieti mitä harjoittelija tarvitsee työskennelläkseen ja miten hän voisi kokea olonsa tervetulleeksi.

Perehdytä ja ohjaa

Perehdytys avaa harjoittelijalle yrityksen toimintaa, käytäntöjä ja toimintatapoja. Harjoittelija kannattaa ottaa mukaan palavereihin, jotta hän saa kattavan kuvan työskentelystä, sekä hänet kannattaa esitellä yrityksen henkilöstölle, jotta harjoittelija kokee olonsa tervetulleeksi. Perehdyttämiseen kuuluu myös työtehtävän ja roolin selventäminen harjoittelijalle. Hyvä perehdytys toimii ohjauksen aloituksena harjoittelijalle. Hyvä ohjaaja antaa harjoittelijalle laajan kuvan koulutusalasta ja työtehtävistä sekä antaa palautetta ja kannustaa. Ohjausta voidaan esimerkiksi jaksottaa säännöllisten palautekeskusteluiden avulla. Harjoittelijaa kannattaa rohkaista kertomaan ideoitaan ja kritisoimaankin työmenetelmiä, jolloin yrityskin saa harjoittelijalta palautetta toimintatavoistaan ja yritys voi siten kehittyä.

Keskustele ja arvioi

Harjoittelun jälkeen on harjoittelijan kanssa hyvä käydä läpi tavoitteet ja niissä onnistuminen sekä arvioida harjoittelijan kanssa opittuja asioita. Harjoittelija saa eniten irti harjoittelusta rakentavan palautteen avulla, mutta myös ohjaajan kannustaminen ja harjoittelijan vahvuuksien tuominen esille innostaa opiskelijaa opinnoissa eteenpäin. Harjoittelijan näkemykset kannattaa myös ottaa avoimesti vastaan. Harjoittelusta on hyvä myös tehdä työtodistus opiskelijalle, sillä siitä on paljon hyötyä opiskelijalle työnhaussa.

Pidä yhteyttä

Jos harjoittelun jälkeen koetaan, että harjoittelija sopii mainiosti yritykseen ja hänen osaamisestaan ja työpanoksestaan oli apua yrityksen tavoitteiden saavuttamisessa, kannattaa opiskelijan yhteystiedot hänen suostumuksellaan pitää tallessa. Jos harjoittelijaa ei pystytä heti palkkaamaan edes osa-aikaiseksi työntekijäksi, voi reippaasta harjoittelijasta saada sopivan työntekijän myöhemmin tulevaisuudessa tarpeiden ilmetessä.

Yrityksille oppilaitosyhteistyöllä on monenlaiset muodot. Oppilaitosyhteistyö mahdollistaa työnantajakuvan markkinoinnin opiskelijoille kuin myös alakohtaisen yhteistyön. Yritykseen voidaan löytää opiskelijoista työvoimaa, joka on osaavaa, innostunutta ja tuorein silmin maailmaa tarkastelevaa. Yhteistyöhön voi kuulua myös muita muotoja, kuten työelämään tutustumisjaksoja ja oppilaitoksen rahoitukseen osallistumista.

Oppilaitosyhteistyön muodot työnantajan näkökulmasta

Työnantajakuvan markkinointi
Työnantajan näkökulmasta työnantajat pystyvät markkinoimaan ja viestimään työnantajakuvaa erilaisin keinoin. Työnantajat voivat esitellä toimintaansa oppilaitoksissa, markkinoida yritystään messuilla, pitää avoimia ovia tai omia rekrytointitilaisuuksia, tarjota erityisesti opiskelijoille suunnattua esittelymateriaalia tai tehdä yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa.

Alakohtainen yhteistyö
Yritykset voivat tehdä alakohtaista oppilaitosyhteistyötä harjoittelu- ja lopputöiden avulla tai projektitöiden ja oppimistehtävien kautta. Oppilaitoksen kanssa voi olla myös yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa tai koulutusyhteistyötä. Yritys voi tarjota vierailevia luennoitsijoita, ammattiosaamista näyttöjen kautta tai mahdollisuuksia opintokäynteihin opiskelijoille ja opettajille.

Rekrytointinäkökulma
Yrityksille oppilaitosyhteistyö mahdollistaa myös osaavan työvoiman löytämisen. Opiskelijoita voi rekrytoida harjoittelujaksojen ja lopputöiden kautta tai vaikka oppisopimusten kautta. Opiskelijoita voidaan rekrytoida niin kesätöihin, osa- tai määräaikaisiin töihin kuin trainee-ohjelmiin.

Muunlainen yhteistyö
Muunlaista oppilaitoksen kanssa tehtävää yhteistyötä voi tehdä muun muassa mentoroimalla opiskelijoita tai vastavalmistuneita. Opiskelijoita voi tulla yritykseen myös työelämään tutustumisjaksolle. Yritys voi myös tukea oppilaitosta tai opiskelijoita rahoituksen, stipendien tai sponsoritoiminnan kautta.

Kokevatko yritykset oppilaitosyhteistyön hyödyllisenä tai helppona?

Monista oppilaitosyhteistyön tuomista hyödyistä ja mahdollisuuksista huolimatta yritykset voivat epäröidä yhteistyön tekemistä oppilaitoksen kanssa. Oppilaitosyhteistyö voi olla tuntematonta tai mielikuvat siitä voivat olla negatiivisia. Yhteistyön tekemisen hyötyjä ei nähdä tai sen tekeminen saatetaan kokea hankalaksi.

Tekemästämme Oppilaitos ja työelämä -tutkimuksesta tuli ilmi, että oppilaitosyhteistyön vaikutusta liiketoiminnan kehittämiseen ei koeta ilmeisenä. Hieman alle puolet (48%) yritysten edustajista koki, että he pystyvät tai pystyisivät kehittämään liiketoimintaansa oppilaitosyhteistyön avulla. 29% vastaajista oli eri mieltä eikä nähnyt oppilaitosyhteistyön kehittävää mahdollisuutta liiketoimintaan. Hieman yli viidesosa vastaajista eli 23 % vastaajista ei osannut sanoa onko oppilaitosyhteistyö mahdollisesti liiketoimintakehittämiseen sopivaa yhteistyötä.

Myös hieman päälle puolet yritysten edustajista (52%) koki oppilaitosyhteistyön organisoinnin haastavaksi – he olivat väittämän “Oppilaitosyhteistyön organisointi on haastavaa” kanssa jokseenkin (44%) tai täysin (8%) samaa mieltä. Jokseenkin tai täysin eri mieltä oli 35 % vastaajista. 13 % ei osannut sanoa onko oppilaitosyhteistyö haastavaa vai ei.

Mieluummin harjoitteluun kuin palkkalistoille

Tekemästämme Oppilaitos ja työelämä -tutkimuksesta ilmeni, että kolme neljäsosaa (75%) yritysten edustajista koki oppilaitosyhteistyön hyvänä kanavana rekrytoida uusia työntekijöitä. Vain 14 % koki olevansa eri mieltä. 11% vastaajista ei osannut sanoa.

Tutkimuksesta selvisi myös, että yritysten edustajat kokevat opiskelijoiden palkkaamisen mahdollisena. Melkein kolme neljäsosaa yritysten edustajista (72%) koki, että heidän yrityksensä voisi palkata opiskelijan töihin. 13% kertoi, ettei näe opiskelijan palkkaamista mahdollisena ja 15% ei osannut sanoa.

Opiskelijan palkkaaminen etenkin vakituiseksi voi kuitenkin tuntua riskiltä ja sitä voidaan pelätä. Tällaisista syistä yritysten edustajat varmasti kokivatkin opiskelijan ottamisen harjoitteluun todennäköisemmäksi vaihtoehdoksi kuin opiskelijan palkkaamisen. 92% kertoi, että heidän yrityksensä voisi ottaa opiskelijan harjoittelijaksi. 4% kertoi, ettei harjoittelu ole todennäköistä ja 3% ei osannut sanoa.

Turun seudulla positiivinen rakennemuutos on vaatinut toimia työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmaa on lähdetty ratkomaan Turun seudun kuntien työllisyys- ja yrityspalveluiden sekä ammatillisten oppilaitosten yhteisillä Työvoimahautomoilla. Työvoimahautomoiden tavoitteena on, että oppilaitokset pystyisivät entistä joustavammin ja nopeammin vastaamaan yritysten osaamistarpeisiin, alueen yritykset löytäisivät aiempaa paremmin osaavaa työvoimaa ja kasvualojen kohtaanto-ongelmaan löydettäisiin uusia ratkaisuja.

Työvoimahautomoiden idea syntyi verkostossa yhteistyön mahdollisuuksia ideoimalla, ja ideoinnin tuloksena päädyttiin verkkoalustapohjaisen työnhakupalvelun hankkimiseen. Palvelun tarkoituksena on kohtauttaa tekijät ja osaajat sekä kehittää toimintatapoja ja prosesseja. “Palvelu toimii myös yritysneuvojien ja ohjaajien apuvälineenä,” hankesihteeri Ilona Karilainen toteaa. Palvelu toimii verkossa, jonka lisäksi työnhakijan on mahdollista käyttää palvelua mobiilisovelluksen kautta.

Työvoimahautomoille sopiva ratkaisu

Kun päätös verkkoalustan hankkimisesta oltiin tehty hankkeen alussa, aloitettiin sopivien toimijoiden kartoitus. Keskeiset ja tärkeät kriteerit palvelulle määriteltiin yhdessä Turun yliopiston kanssa.

“Jo ihan alussa todettiin, että omaa järjestelmää ei kannata kehittää. Kilpailutuksen kautta päädyttiin hankkimaan alusta Tiitukselta, sillä Tiituksen ratkaisu oli hinta ja laatukriteereiltään paras”, hankepäällikkö Hanna Tuohimaa kertoo.

Työvoimahautomoiden palvelu on kehitetty Tiituksen ura- ja rekrytointijärjestelmän pohjalle, jota on mukautettu vastaamaan Työvoimahautomoiden tarpeita. “Tiituksen ratkaisu on toimiva ja kehittämismyönteinen, ja kaiken lisäksi näyttää hyvältä”, Hanna jatkaa.

Osaamisen kehittäminen mukaan

Turun alueella on positiivisen rakennemuutoksen takia pulaa työntekijöistä, ja työvoimavaje vaivaa joitakin aloja erityisesti. Jos vanha ura ei enää työllistä, tulisi työnhakijoita kannustaa ja neuvoa uuden uran hankkimisessa. Tästä syystä Työvoimahautomoiden työnhakupalvelua tullaan kehittämään edelleen, jotta mukaan saadaan myös osaamisen kehittämisen näkökulma. Mikäli työnhakijan osaaminen ei täysin vastaa tiettyyn työpaikkaan etsittyä ihanneosaajaa, on tarkoituksena antaa neuvoja siitä, millaisella koulutuksella omaa osuvuutta kyseiseen työpaikkaan voisi parantaa. Niihin tilanteisiin, joissa sopivaa koulutusta ei vielä ole tarjolla, halutaan sekä työnhakijoille että työnantajille tarjota helppo mahdollisuus tehdä koulutusehdotuksia oppilaitoksille.

“Haluisimme nähdä, miten match-periaate toimisi osaajan ja osaamisen välillä eli miten palvelu osaisi antaa työnhakijoille vinkkiä siitä, miten osaamista kannattaisi tulevaisuutta varten kehittää.” Hanna kertoo.

Hankkeesta kohti jatkuvuutta

Työvoimahautomotoiminta alkoi viime vuoden maaliskuussa Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamana kaksivuotisena hankkeena. Hankkeen tarkoituksena on aikaansaada jatkuvuutta ja pysyvää toimintaa. Toimiva kokoonpano voi kuitenkin muuttua hankkeen päätyttyä. “Konsortio eli hankkeen alussa, ja hankkeen päätyttyä kokoonpano saattaa myös muuttua”, Hanna toteaa. Pysyvän ja jatkuvan toiminnan takaamiseksi myös volyymia pitää saada palvelussa kasvatettua.

Työvoimahautomot kohdentuvat aloille, joilla työvoiman kysyntä on Varsinais-Suomessa tällä hetkellä kasvussa. Työvoimahautomot toimivat viidellä eri alalla, joiden osaajien välittämiseen Työvoimahautomot erityisesti keskittyvät: teknologia (meri- ja metalli), kauppa- ja ravitsemisala, rakennus, yksityinen sosiaali– ja terveysala sekä logistiikka. Kuntakumppaneita hankkeessa ovat Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko ja Sauvo sekä oppilaitoskumppaneina toimivat Turun Aikuiskoulutuskeskus, Turun Ammatti-instituutti ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä. Lisäksi mukana on Turku Business Region.

Hanketta koordinoi Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskus, joka toimii kaikkien alle 25-vuotiaiden työttömien ja kaikkien vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden turkulaisten työvoimatoimistona. Muiden työttömien työllistämisestä vastaa TE-toimisto.

Palvelu valmiina yrityksiä varten

Yrityksille on pyritty kertomaan Työvoimahautomoiden palvelusta jalkautumalla työnantajien luo ja ohjeistamalla, kuinka palvelu konkreettisesti toimii. “Olemme yrittäneet päästä nopeasti liikkeelle, mutta ohjeistukset ja verkostoituminen vievät aikaa”, Hanna myöntää.

Täyden hyödyn saamiseksi yrityksiä pitäisi saada entistä enemmän mukaan. Yrityksille Tiituksen järjestelmässä on paljon potentiaalia. Tiituksen järjestelmä on erinomainen etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla valmiita rekrytointijärjestelmiä ei välttämättä ole.

“Mobiilityönhaku on tulevaisuuden juttu, jonka toivoisin leviävän suositummaksi, jotta työnhausta tulisi helpompaa. Tiituksessa pelillisyys on myös iso plussa.” Ilona toteaa.

Digitaaliset laitteet ovat välttämätön osa kuluttajan arkea ja yrityksissä prosesseja on pyritty muokkaamaan digitaalisemmiksi jo usean vuoden ajan. Yleisesti yrityselämässä digitalisaatiolla tarkoitetaan yrityksen toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia tai tiedon käsittelyä digitaalisessa muodossa. Prosessien muuttaminen ja niiden mukaan toimiminen vaatii yrityksen henkilöstöltä siihen tarvittavaa digiosaamista. Digiosaamisen taso kuitenkin vaihtelee yrityksissä ja henkilöstön kesken – toiset osaavat enemmän ja toiset vähemmän. Uudet teknologiat vaativat opettelua kaikilta, joten yhdeksi kriittiseksi tekijäksi muodostuukin omaksumisen nopeus.

Nuorille uusien teknologioiden käyttäminen ja käyttöönotto on helppoa. Nuorille digiosaaminen tulee luonnostaan. Haasteeksi muodostuu, kuinka vanhempi sukupolvi pidetään kehityksessä mukana. Tavallista on, että lapsenlapset opettavat isovanhempiaan älylaitteiden käytössä. Miten samaa toimintatapaa voitaisiin hyödyntää yrityksissä?

Olisiko opiskelijoista opettajiksi?

Koska digitalisaatio on sukupolvikysymys, tarvitaan yrityksissä toimenpiteitä, joilla voidaan edistää henkilöstön uudistumista ja nuorempien sukupolvien osallistumista työelämään. Yksi keino saada nuoria digiosaajia mukaan yritysten toimintaan on oppilaitoksen ja työnantajien välinen yhteistyö.

Nuorten digiosaamista oppilaitosten kautta hyödynnetään kuitenkin vähän. Elinkeinoelmän keskusliiton vuonna 2017 tekemän henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan alle puolet yrityksistä hyödyntää oppilaitosyhteistyötä digiosaamisen hankkimisessa. Yrityksissä yleisempää on käyttää yksityisiä konsulttipalveluita. Tämä voi tarkoittaa, että yritykset eivät osaa hyödyntää oppilaitosyhteistyötä mahdollisuutena tai he eivät yksinkertaisesti tiedä siitä mahdollisuudesta. Yrityksille oppilaitosyhteistyö herättää paljon kysymyksiä, jos se ei ole yritykselle ennestään tuttua: miten se käytännössä toimii ja kehen tulisi olla yhteydessä.

Jotkut alat hyödyntävät opiskelijoiden osaamista enemmän kuin toiset. EK:n kyselyn mukaan teollisuusyritykset hyödyntävät enemmän oppilaitosyhteistyötä kuin palvelualan yritykset. Puolet tiedusteluun vastanneista yrityksistä kertoi, ettei ole lainkaan hankkinut digitalisaatioon liittyvää osaamista korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön kautta.

Miten opiskelijat voivat opettaa digitaitoja?

EK kehottaa selvityksessään keksimään uusia keinoja, joilla nuoremmat sukupolvet saataisiin mukaan työelämään tuomaan digiosaamista. Nuorten ajatuksia tulisi pystyä hyödyntämään ja kannattaa hyödyntää yritysten haasteiden pohtimisessa. Se, että nuoret saadaan yritysten toimintaa kehittämään, vaatii toimenpiteitä, joilla voitaisiin lisätä työssäoppimisjaksoja, yritysyhteistyössä tehtyjä opinnäytetöitä ja oppisopimuskoulutusta. Ammatillisen koulutuksen reformi tuo mahdollisuuksia lisätä opiskelijoiden määrää työelämässä juuri edellä mainittujen työssäoppimisjaksojen ja opinnäytetöiden kautta.

Oppilaitosyhteistyö vaatii yrityksiltä selvittämistä ja suunnittelua: mistä oppilaitoksesta löytyy oman alan digiosaamista ja miten sitä voitaisiin hyödyntää. Yritykset voivat miettiä, olisiko heillä tiedossa yksi selkeä haaste tai aihe, jota opiskelija voisi tarkastella esimerkiksi opinnäytetyön muodossa tai voisiko opiskelijaryhmä osana oppilaitoksen kurssia tehdä asiasta selvityksen. Yrityksellä voi olla myös jatkuvaa tarvetta osaamiselle ja osaajille, jolloin opiskelijoiden ottaminen harjoitteluun voi olla toimiva ratkaisu. Harjoittelu toimii myös hyvänä kanavana yritykselle rekrytoida alan tuoreita osaajia. Yritys voi myös rohkeasti palkata opiskelijan tuomaan uutta osaamista liiketoimintaansa.