Työelämä on muuttunut. Joitakin työtehtäviä ei ole olemassa enää siinä määrin mitä ennen. Vaikka työtehtävät olisivatkin kuolleet sukupuuttoon, niissä kerätyt kokemukset ja opitut taidot eivät ole tarpeettomia:

“Näkyy, että toimistotyössä aikaisemmin olleita on työttöminä, sillä toimistotyöhön työllistyy nykyisin huonosti. Vahvan toimistotyökokemuksen omaavat henkilöt voisivat kuitenkin pärjätä edukseen esimerkiksi asiakaspalvelussa. Onkin mietittävä minkälaisia vaihtoehtoja vanhoille työtehtäville on olemassa”, Erika Reino DuuniPolku-hankkeesta kertoo.

DuuniPolku-hanke on käynnistetty ratkaisemaan juuri työn ja tekijöiden välistä kohtaannon ongelmaa. DuuniPolku Helsinki on ESR-rahoitteinen hanke, joka on osa 6aika kokonaisuutta. Hankkeen keskiössä on Tiituksen pilotointi osana Duuniosuma-työnhakusivustoa. Duuniosuma tarjoaa työnantajille maksuttoman kanavan tavoittaa työnhakijoita, ja työnhakijat puolestaan voivat tehdä palveluun osaajaprofiilin.

Kohderyhmä hankkeessa ovat etenkin yli 30-vuotiaat aikuiset ja pitkään työttömänä olleet. Palvelu ja hankkeen apu on hieno mahdollisuus työnhakijoille päästä päivittämään vanhentuneita työnhakutaitoja. Tiituksen profiili on käyttäjäystävällinen eikä siihen itse tarvitse paljoakaan tuottaa tekstiä. Palvelun osaamisperusteisuus on ollut toimivaa hankkeessa, sillä työnhakijoiden konkreettisia osaamisia on pystytty kartoittamaan.

Asiakastapaamisissa työnhakijoita autetaan osaajaprofiilin luomisessa sekä varsinaisessa työnhaussa. Tärkeää on, että asiakkaat oppivat digitaitoja, oman osaamisen sanoittamista sekä itse työnhakua. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kohdalla myös oman kielitaidon kohentaminen oman toimialaan liittyen on tärkeää.

“Hankkeen tarkoituksena on luoda uusi pilotoitava palvelumalli osaamisen tunnistamiseen ja työnhakuun, joka olisi käytössä asiantuntijoilla ohjaustyössä mukana”, Niina Toure kertoo.

Monipuolinen sovellus tukee työnhakutaitojen päivittämisessä

DuuniPolku-hankkeessa suurin osa työnhakijoista on 50-60 vuotiaita. Heillä itsellään monesti on olettamus, että heidän digitaitonsa ovat huonot. Kun profiilin tekeminen onnistuukin, antaa se motivaatiota, että digitaitoja voi oppia. Työnhakijoista osa tarvitsee vahvaa tukea, mutta suuri osa pärjää itsenäisesti. Alkuun tukeminen ja siinä ohjaaminen auttaa jo pitkälle. Digitaaliset palvelut ja teknologia aktivoivat työnhakuun etenkin jo aktiivisten kohdalla.

“Tiituksen pilotointi hankkeessa on hyvä testi palvelulle. Jos se toimii erityisryhmällä, se toimii muillakin”, Reino kertoo.

“Digitaitojen taso vaihtelee, ja joidenkin kanssa voidaan lähteä liikenteeseen siitä, että ensiksi tehdään sähköposti”, kertoo Eveliina Ikonen.

“Työnhakijoiden digitaidot ovat suhteellisen hyvät, mikä on yllättänyt meidätkin. Olemme auttaneet noin sataa asiakasta osaajaprofiilin teossa ja vain yksi on oikeastaan heittänyt hanskat tiskiin. Voimmekin sanoa, että aika hyvin ihmiset ovat saaneet profiilin tehtyä”, Reino lisää.

“Palvelu orientoi asiakkaita digitaaliseen suuntaan”, Toure täydentää.

DuuniPolku-hankkeesta halutaan kannustaa antamaan mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömillekin:

“Pitkäaikaistyöttömiin liittyy vahva negatiivinen leima. Polut työttömyyteen ovat kuitenkin monet. Teemme paljon motivaatiopuhetta, sillä itseluottamus pitkään työttömänä olleena katoaa. Kokemus on kuitenkin pitkä, joten itsevarmuus osaamisesta pitäisi olla vahvempi.”

Yrityksiä kannustetaan mukaan palveluun ja työllistämään

Työnantaja määrittelee palveluun tietyt osaamiskriteerit avoimeen työpaikkaan, ja tekoäly käyttää näitä tietoja yhdistäessään paikkaa hakeneita työnhakijoita työpaikkaan. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle sopivuusjärjestyksessä. Rekrytointiprosessin edetessä työnhakijoita voi lajitella, ja heille voi lähettää viestejä järjestelmän kautta. Duuniosuma-palveluun kannustetaan mukaan erilaisia yrityksiä ja työpaikkoja, sillä työnhakijatkin ovat heterogeenisiä.

“Pitkäaikaistyöttömissä on ihmisiä monipuolisista koulutustaustoista, eikä itseä tunnu enää mikään hämmästyttävän työttömyyden kentällä. Monilla on paljon kokemusta, ja mahdollisuuden saaminen varmasti piristäisi”, Reino sanoo.

Kun työttömyysjakso on pitkä, on luonnollista, että työnhakijoiden aktiivisuus työnhaussa laskee. Suurin onnistumisprosentti kohtaamisessa saadaan työvoimapulassa olevilla aloilla. Tällaisia ovat muun muassa hotelli- ja ravintola-ala, rakennusala, varasto-, hoiva- ja puhtaanapitoalat.

“Työvoimapula-aloilla on enemmän mahdollisuuksia. Pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutus on nykyisin vaihtoehto. Tärkeää on, että työnantajien tarpeisiin nähden katsotaan koulutustarpeita ja hyödynnetään täsmäkoulutuksia. Yritykset myös tietävät heikosti erilaisista tukimahdollisuuksista, joita työttömien työllistämiseen liittyy”, Ikonen kertoo.

“On pyritty lähtemään siitä, että asioita tehdään työelämälähtöisesti. Olemme pyrkineet hälventämään ennakkokäsityksiä pitkäaikaistyöttömistä. Työnantajille ei ole ongelma palkata pitkäaikaistyöttömiä”, Toure kertoo.

Lue lisää hankkeesta

Tiitus kysyi opiskelijoilta, opettajilta sekä yrityksiltä kysymyksiä työllistymiseen ja osaamiseen liittyen Taitaja2019-tapahtumassa 22.-24.5.2019. Katso alta koosteemme siitä,  mitä opiskelijat, opettajat ja yritysten edustajat vastasivat. Kyselyyn vastasi yhteensä 186 vastaajaa: 74 opiskelijaa, 71 opettajaa ja 41 yrityksen edustajaa.  

Opiskelijat

• 95% koki, että kokemukset työelämästä helpottavat ura- ja jatko-opintovalinnoissa.
• 96% piti tärkeänä, että koulu auttaa opiskelijaa uran ja ammatin valinnassa.
• 88 % oli sitä mieltä, että oppilaitoksen ja yritysten pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä eri osa-alueilla.
• 55% koki saavansa riittävästi tietoa työelämästä ja eri toimialoista opintojen aikana.
• 72% toivoi opintoihin enemmän esimerkkejä työelämästä.
• 69% opiskelijoista uskoo löytävänsä töitä valmistumisen jälkeen.

Opiskelijoiden mielestä tärkeimpiä taitoja ja ominaisuuksia työelämässä ovat muun muassa yhteistyökykyisyys, oma-aloitteisuus, sosiaaliset taidot, motivaatio, rehellisyys, ahkeruus ja asenne.

Opettajat

• 96% opettajista koki, että urapalvelut ja uraohjaus ovat tärkeä osa oppilaitoksen toimintaa tulevaisuudessa.
• 92% koki, että oppilaitoksen ja työelämän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä eri osa-alueilla.
• 96% koki, että työelämäkokemukset antavat opiskelijoille suuntaa uralle ja jatko-opintoihin.
• 52% opettajista koki, että opiskelijat eivät saa opintojen aikana riittävästi tietoa työelämästä ja eri toimialoista.

Avointen vastausten perusteella opettajien mielestä tärkeimpiä taitoja tulevaisuuden työelämässä ovat vuorovaikutus ja kohtaamisen taidot, yhteistyötaidot, halu oppia uutta ja kehittää osaamistaan, joustavuus, kiinnostus, innostus ja asenne.

Opettajat kokivat suurimmiksi haasteiksi oppilaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä muun muassa sopivien yhteistyökuvioiden ja -suhteiden luomisen, yhteisen ajan löytämisen, eri intressit sekä resurssien ja ajan niukkuuden.

Yritykset

95% yritysten edustajista koki, että oppilaitoksen ja työelämän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä eri osa-alueilla.

Yritysten edustajien mukaan nuorilta odotetaan työelämässä oma-aloitteisuutta, muutoshalukkuutta, sosiaalisia taitoja, vuorovaikutustaitoja, nopeaa oppimista sekä työelämän pelisääntöjen tuntemista.

Tärkeimpiä taitoja tulevaisuuden työelämässä yritysten edustajien mukaan ovat muun muassa halu oppia uutta, kyky toimia paineen alla, innokkuus, asenne, joustavuus, muutokseen sopeutuminen sekä proaktiivisuus.

Suurimmiksi haasteiksi oppilaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä yritysvastaajat kokivat muun muassa ajan ja kiireen, ohjaajaresurssien pulan, kommunikoinnin puutteen, osapuolten erilaiset intressit sekä vaikeudet konkretiassa ja käytännön toteutuksessa.

Muistan ikuisesti ensimmäisen asian, mitä minulle kerrottiin aloittaessani lukio-opinnot: “Lukio-opinnot tähtäävät ylioppilaskirjoituksiin. Hyvin hoidetut ylioppilaskirjoitukset avaavat ovet jatko-opintoihin ja työelämään”. Mutta mihin jatko-opintoihin ja työelämään? Läpi lukion pohdin tätä asiaa, mutta en saanut siihen koskaan selkeää vastausta. Päädyin lopulta lukuisten muiden nuorten tavoin hakeutumaan korkeakouluun yleiselle linjalle, koska en edelleenkään tiennyt mitä halusin tehdä tulevaisuudessa. Voisiko tätä muuttaa lukiossa?

Lukiouudistus on käynnissä. Lukion rakenteita ravistellaan ja sen ovia halutaan avata laajemmin eri tahoille. Yhteistyötä halutaan lisätä niin työelämän, korkeakoulujen kuin muun yhteiskunnan kanssa. Ensireaktioni tähän oli puhtaan negatiivinen: lukiolaisethan ovat jo valmiiksi ylikuormitettuja intensiivisen opiskelun ja ylioppilaskirjoitusten paineen alla. Muistan hyvin oman korkean stressitasoni ja vähän nukutut yöt lukiossa, koska varaa epäonnistua ylioppilaskirjoituksissa ei ollut.

Tarkemmin asiaa mietittyäni aloin ymmärtämään lukiouudistuksessa piileviä hyötyjä: kuinka paljon tulevaisuuden valintojani olisi auttanut, jos lukiokursseilla olisi tehty projektiyhteistyötä eri toimialojen yritysten kanssa ja annettu laajemmin yrittäjyyskasvatusta? Olisinko voinut inspiroitua näiden kautta hakeutumaan jatko-opintoihin ja töihin juuri sille toimialalle missä työskentelen nykyään tai perustamaan oman yritykseni? Olisiko lukiossa ollut työelämäjakso antanut minulle mahdollisuuden harjoitella oikeaa työnhakua ja tarvittavia työelämätaitoja? Olisiko tiiviimpi yhteistyö eri korkeakoulujen kanssa esimerkiksi yhteisten tapahtumien kautta tuonut minulle konkreettisia ideoita ja ajatuksia päätökselleni tulevaisuudestani? Olisiko kyseisessä alalla työskennellyt mentori voinut antaa minulle arvokkaita vinkkejä ja ohjeita valmistautuessani ylioppilaskirjoituksiin?

Uskallan vastata jokaiseen kysymykseeni kyllä.

– Tiituksen tiimin Jukka

Oletko ottanut Tiituksen käyttöön ja ilmoittanut työpaikoista, mutta odotit useampaa hakemusta? Kokeile näitä vinkkejä työntekijöiden löytämiseksi:

Valitse taidot ja osaaminen oikein
Ihannetyöntekijä löydetään määrittelemällä vaadittavat taidot ja osaaminen vastaamaan ja kuvaamaan mahdollisimman hyvin työtehtävää. Kerro ilmoituksessa, jos työntekijältä vaaditaan esimerkiksi ensiapukoulutusta tai hygieniapassia. Mieti tarkkaan mitä pätevyyksiä ilmoitukseen lisäät, sillä työnhakijat voivat ottaa vaatimukset kirjaimellisesti ja eduksi katsottu taito voi säikäyttää hakijat, jos pätevyyttä ei löydy. On hyvä muistaa, että etenkin opiskelijoita rekrytoitaessa taidot eivät välttämättä ole vielä huippuosaajan tai kokeneen tasolla vaan pikemmin alkeissa ja perustaitotasolla. Match-prosentti lasketaan työhakijoille muun muassa taitojen perusteella, joten taitojen miettimiseen kannattaa käyttää hetki.

Lisää ilmoitukseen erottuva kuva
Kuvat kiinnittävät aina huomion, joten lisää ilmoitukseen yritystä, työtehtävää tai brändiäsi vastaava kuva, jos mahdollista. Tiituksen ilmoituksessa näkyy yrityksesi logo, ja jokaiseen työpaikkailmoitukseen on helppo asettaa työtehtävään tai yritykseen sopiva kuva.

Kuvaile houkuttelevasti
Aloita työtehtävän kuvaus mielenkiintoisella ja koukuttavalla alulla, jotta herätät hakijoiden kiinnostuksen. Tee kuvauksesta mahdollisimman informatiivinen, tiivis ja houkutteleva, ja kerro ja kuvaile tyypillisiä työtehtäviä. Voit myös kertoa miten työtehtävät liittyvät yrityksen liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Mieti myös, miten voit erottua muista työnantajista? Pystytkö tarjoamaan jotain mitä muut eivät pysty. Mahdollinen koeaika on myös hyvä mainita sekä tiedot siitä, mistä hakija voi saada lisätietoja.

Käytä kuvaavaa tehtävänimikettä
Käytä työpaikkailmoituksessa työtehtävää kuvaavaa titteliä. Mieti, millä nimikkeellä tavoitat parhaiten toivomasi työnhakijat. Jos haet harjoittelijaa, kannattaa se tuoda ilmi jo työtehtävän nimessä. Jos työssä tarvitaan hyviä englannin kielen taitoja, voi ilmoitus olla otsikoitu tehtävänimikkeeltään jo englanniksi.

Kerro työtehtävän ja -paikan perustiedot
Työpaikan perustiedot on hyvä kertoa ilmoituksessa, jotta hakijoille tulee heti selväksi työtehtävää ja työpaikkaa koskevat perusasiat. Perusasiat kiinnostavat hakijaa usein eniten. Kertomalla perustiedot vältetään hakijoiden epätietoisuus ja siitä johtuva hakemuksen lähettämättä jättäminen. Perustietoja ovat muun muassa työpaikan sijainti, työn luonne, kesto, palkkaus ja koulutusvaatimukset. Tiituksessa perustiedot määritellään heti alkuun, jolloin tärkeät tiedot eivät unohdu ilmoituksesta.

Valitse sijainti tarkoin
Tiituksessa match-prosentti, joka kertoo työnhakijalle hänen sopivuutensa työtehtävään, lasketaan sijainnin ja taitojen perusteella. Työtehtävälle kannattaa siis aina määrittää joku sijainti. Jos työtehtäviä on useampi eri paikkakunnilla, kannattaa jokaisesta työpaikasta tehdä oma ilmoitus, jos mahdollista. Voit helposti kopioida työpaikkailmoituspohjan ja muuttaa paikkakunnan ilmoitukseen.

Hyödynnä Haavi
Pääset selailemaan oppilaitosten opiskelijoita ja suorahakemaan opiskelijoiden joukosta yritykseenne sopivimman tekijän. Sopivalle tekijälle voi lähettää yhteydenottopyynnön, jonka työntekijä vastaanottaa ja johon työnhakija halutessaan vastaa.

Tavoita mahdollisimman moni toimialueiden kautta
Voit jokaisen työpaikkailmoituksen kohdalla valita mille toimialueelle ilmoituksen julkaiset. Tiituksen yleinen toimialue on kaikkien saatavilla, mutta julkaistaksesi muille toimialueille sinun tulee lähettää oppillaitokselle tai organisaatiolle pyyntö toimialueeseen liittymisestä. Mieti kenet haluat ilmoituksellasi tavoittaa ja valitse ne oppilaitokset, joissa alan opiskelijoita on.

Työ on tärkeä osa elämää ja se edelleenkin määrittelee meitä paljon ihmisinä. Joillekin se on vahvempi osa identiteettiä kuin toisille. Mistä mielikuvat unelma-ammateista muodostuvat? Miksi teemme niitä valintoja, joita teemme?

Yhteiskunta asettaa omia toiveitaan yksilöiden menestymiselle. Taloudellisesti hyvin menestyneitä ja niin sanotuissa hyvissä ammateissa olevia ihannoidaan. Menestymisen paine voi ajaa nuoria valitsemaan uravalintoja, jotka eivät välttämättä ole nuoren mielestä kiinnostavimpia vaan valinnat pohjaavat ennemmin odotuksille menestymisestä.

Odotuksia voi tulla myös muista suunnista: vanhemmilta, isovanhemmilta tai sukulaisilta. Ei ole harvinaista, että opettajan lapsesta tulee opettaja tai yrittäjän lapsesta yrittäjä, sillä erilaiset elämäntyylit periytyvät herkästi. On tuttua ja turvallista valita ura, joka on elämän aikana tullut tutuksi ja johon on kasvaessaan tottunut ja oppinut. Korkeakoulutetuilta vanhemmilta ja suvulta saattaa tulla painetta opiskeluun ja jatko-opintoihin, sillä kouluttamiseen ja opiskeluun ollaan totuttu.

Mielikuvia mielenkiintoisista ammateista tulee lapsena monesta suunnasta. Lasten sarjojen urheat palomiehet ja leppoisat maanviljelijät voivat helposti jäädä lasten mieliin toiveammatteina, jotka eivät lopulta konkretisoidukaan. Myös omien vanhempien ammatit voivat olla cooleimmat ammatit, jotka lapsena tietää. Omakohtaiset työelämän kokemukset tukevat paljon nuorten jatko-opintoihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintoja. Myös omat työkokemukset ohjaavat työuralla eteenpäin. Jos työssä on hyvä, on työtehtävässä mukava jatkaa. Aiempi työkokemus puolestaan voi paljon sanella minkälaisia töitä jatkossa tulee tekemään. Nuoret saavat kuitenkin vaihtelevasti kokemuksia työelämästä ennen täysi-ikäisyyttä. Joku voi nähdä läheltä kuinka yrittäjäperheessä työnteko on läsnä tai joku toinen voi päästä kevyisiin kesätöihin jo muita nuorempana.

Joillekin lapsuuden toiveammatti voi jäädä vain haaveeksi, kun tie viekin toiseen suuntaan. Olivat valinnat mitä tahansa, voi vanhempana suuntaa vielä vaihtaa. Uusi ala tarkoittaa aina uutta alkua, jolloin oma aiempi asiantuntijuus katoaa ja ollaan taas uuden ja jännän äärellä. Elämä ei koskaan lopeta opettamista, joten älä sinäkään lopeta oppimista.