Opiskelijoiden työllistyminen on rekrykoordinaattori Heidille sydämen asia

Opiskelijoiden työllistyminen on rekrykoordinaattori Heidille sydämen asia

huhti 20, 2020

Tiitus on käytössä yli kahdessakymmenessä suomalaisessa oppilaitoksessa, joista yksi on Hyria – opiskelijoidensa työllistymiseen kunnianhimoisesti suhtautuva ammatillista koulutusta tarjoava oppilaitos Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Hyrian rekrykoordinaattorina toimiva Heidi Heikkinen kertoo Tiitus-työstään ammatillisen oppilaitoksen ura- ja työelämäpalveluissa.

 

Miltä näyttää elämä oppilaitoksen silmin? Miten koronaviruksen aiheuttama uusi tilanne näkyy urapalveluiden arjessa?

 

Olen Heidi Heikkinen ja toimin Hyriassa rekrykoordinaattorina. Rekrykoordinaattorin tehtävänä Hyriassa on pitää yhteyttä työnantajiin ja kartoittaa millaisia työpaikkoja on tarjolla. Kun saan tiedon, mitä työpaikkoja on tarjolla, etsitään työlle tekijä.

Hyria otti käyttöön Tiitus-sovelluksen virallisesti vuoden 2018 tammikuussa. Kautta aikojen työnantajat ovat tarjonneet Hyrian opiskelijoille työpaikkoja ja tehtävämme on ollut meiltä valmistuvien ja valmentautuvien työllistämisen edistämien ja työllistämisessä tukeminen. Nyt työpaikkojen välittäminen koordinoitiin työnantajan näkökulmasta yhteen sovellukseen.

Opiskelijalle työnhaun tulee aina olla monikanavaista, ja Hyriassa opiskelijat ottavat Tiituksen käyttöön jo opintojen alkuvaiheessa. Työnhaku on koko opintojen ajan kulkeva polku, jossa opiskelijaa tuetaan työssäoppimispaikan, kesätyöpaikan ja varsinaisen työpaikan etsimisessä. Koska opiskelijat kulkevat henkilökohtaisia opintopolkuja, heidän työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksot ovat eri mittaisia ja eri ajankohtiin sijoittuneita.

 

Tiitus on hyvä työkalu siihen, että opiskelija ottaa vahvasti vastuun omien opintojen suunnittelusta ja työelämäjaksojen hakemisesta

 

Tiituksen myötä aloin pitämään Hyriassa Tiitus-infoja, jotta henkilökunta sekä opiskelijat löytäisivät tiensä sovellukseen. Pidän infoja meillä sekä Hyrian opiskelijoille että Hyrian valmentautujille. Ohjaan Hyriassa myös työnantajia Tiituksen käyttöön ja sen käytössä. Teen omassa työssäni paljon työelämäyhteistyötä ja järjestelen erilaisia työllistymiseen liittyviä tapaamisia myös Hyriassa.

Tiituksella opiskelija tutustuu alueella oleviin Tiituksen käyttöön ottaneisiin yrityksiin. Perimmäisenä tarkoituksena aina kuitenkin on, että työnantaja saa työntekijän ja meiltä valmistuvat ja meillä valmentautuvat työllistyvät.

 

Koronan tuoma poikkeustilanne on haastanut toisenlaisten tapojen haltuun ottamiseen ja uudenlaisten tapojen käyttämiseen

 

Tilanne monissa yrityksissä muuttui rekrytointien osalta ja myös Hyrian opiskelijoiden kesätyöt joissain työpaikoissa peruuntui. Tällä hetkellä etsitään paljon tekijöitä sosiaali- ja terveysalalle ja myös IT-alalle. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden välitys tässä poikkeustilanteessa on keskitetty ihan tarkoituksella Hyrian koulutuspäälliköille.

Työvoimapula näyttäytyy juuri nyt HyriaRekryssä – eli Hyrian Tiituksessa – myös maatalouden työpaikkojen osalta. Hyrian Tiitukseen on tullut uusia työnantajia juuri mm. maatalouden ja verkkokaupan aloilta. Nyt tässä poikkeuksellisessa ajassa, jossa vältämme fyysisiä kontakteja, olen ohjannut näitä työnantajia Tiituksen käyttöön ottamisessa pääasiassa puhelimitse. Olen tehnyt työelämäyhteistyötä ja Tiituksen käyttöön ottamisen ohjausta myös videoyhteyttä hyödyntäen.

Hyrian valmentautujille olen pitänyt virtuaalisia Tiitus-infoja Teamsilla. Nämä infot on mennyt tosi hyvin ja opiskelijat ovat saaneet ladattua Tiituksen käyttöön ja päässeet julkaisemaan omia profiileitaan. Opiskelijat ovat myös itse aktivoituneet tässä ajassa Tiituksen käytössä. Varmasti kesätyöpaikan peruuntuminen tai huoli kesätyöpaikan saamisesta on lisännyt tätä aktiivisuutta.

 

Tiituksesta hyöty tässä tilanteessa on ollut sovelluksen käytön helppous

 

Toki tunnen Tiitus-sovelluksen niin hyvin, että on helppo ohjata sen käyttöön myös silloin, kun sovellus ei ole juuri oman käden ulottuvilla. Sovellus on kuitenkin toiminnoiltaan ja käyttöliittymältään niin helppokäyttöinen, että sen ohjaamien onnistuu myös etätyössä. Pääsääntöisesti jo silloin, kun yritys ilmoittautuu Hyrian toimialueeseen, lähetän heille Tiituksen käyttöönottovideon. Tällä ohjausvideolla valtaosa yrityksistä ottaa itsenäisesti jo Tiituksen käyttöön.

Ensi syksystä Hyrialla Tiitus siirtyy vielä vahvemmin niin yleissivistäviin aineisiin kuin ammatillisiinkin opintoihin. Tiitus otetaan käyttöön eri opinnoissa ja profiilia päivitetään tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa. Tämän tavoitteena on se, että ihan todella Tiitus ja työllistyminen tulee olemaan koko opintojen ajan mukana kulkeva polku.

Viimeiset viikot ovat olleet hyvin poikkeuksellisia ja varmasti me kaikki olemme opetelleet uusia tapoja tehdä omaa työtämme. Tiituksen käyttöön ottaminen on onnistunut hyvin myös tässä poikkeuksellisessa ajassa. Toivotaan, että sinne edelleen tarjotaan töitä työtä hakeville opiskelijoille. Pidetään huolta toisistamme, pysytään kotona ja pidetään yhteyttä mobiilisti.

Yhdessä me tästä selvitään 🔆

 

Toivottelee,
Heidi

Tutustu Hyrian Tiitukseen eli HyriaRekryyn
Miten autetaan lukiolaisia ammatti- ja alavalinnassa?

Miten autetaan lukiolaisia ammatti- ja alavalinnassa?

tammi 27, 2020

Meillä Tiituksella tykätään uratarinoinnista. On kiinnostavaa kuulla kollegoilta ja asiakkailta, miten kukakin päätyy tietylle alalle tai tiettyyn ammattiin. Reittejä eri aloille tuntuu olevan yhtä monta kuin on reitin kulkijoita. Lukion käyneet palaavat urapolkua miettiessään abikevääseen – halusivat tai eivät. Myös Tiituksen tiimissä muistetaan, miten stressaava erityisesti abikevät oli. Piti paitsi yrittää pärjätä kirjoituksissa, myös päättää, mitä tehdä lukion jälkeen.

Aiheesta innostuneina teimme pienen kyselytutkimuksen lukiolaisten tulevaisuusmietelmistä Tunne Työ -tapahtumassa Redissä Helsingin Kalasatamassa 7.11.2019. Osasimme jo omasta kokemuksesta arvata, että tulevaisuuden suunnitelu saattaa stressata nuoria lukiolaisia.

Tulevaisuuden miettiminen saattaa lukiolaisesta tuntua siltä, kuin olisi päättämässä koko loppuelämänsä kohtaloa. Se on vähän hassua, sillä harvoinhan sitä enää 2020-luvulla päätyy tiettyyn ammattiin loppuiäkseen. Myös monet koulutukset avaavat ovet moneen paikkaan eivätkä lukitse vaihtoehtoja yhteen tiettyyn ammattiin.

 

Toive: sujuva aloitus omalle uralle

Mutta toisaalta, kukapa ei toivoisi itselleen sujuvaa aloitusta omalle opinto- ja urapolulleen. Alkua tuskin voi sanoa kauhean sujuvaksi jos joutuu kaksikymppisenä aloittamaan kolmena vuotena kolmessa eri koulussa vain siksi, etteivät ne kaksi ensimmäistä alaa tai koulupaikkaa tunteet omilta. Liian monelle suomalaiselle nuorelle aikuiselle tämä on todellisuutta.

Myös yhteishaun säännöt suosivat ensikertalaisia, eli hakijoita, jotka eivät ole aiemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai ottaneet vastaan opintopaikkaa. Tämä on synnyttänyt monissa lukiolaisissa tunteen, että oma tulevaisuus tulee tietää varmaksi jo korkeakouluun hakiessa. Mutta mitä mieltä olivat 100 kyselyymme vastannutta lukiolaista?

Usein ajatellaan, että lukiolaisten on haastavaa miettiä mitä tehdä tulevaisuudessa. Ongelma ei ole ainoastaan se, ettei keksi mitä haluaa tehdä vaan päinvastoin: kyselyn tulosten mukaan lukiolaiset kärsivät myös runsauden pulasta. Monelle valinnan varaa on liikaa.

 

Tietääkö lukiolaiset missä ammatissa tahtoisivat työskennellä tulevaisuudessa?

  • 52% kertoi, että mielessä on yksi tai useampi ammatti
  • 28% ei tiennyt missä ammatissa tahtoisi tulevaisuudessa työskennellä
  • 20% kertoi mielessä olevan yksi kiinnostava ammatti

 

Tietääkö lukiolaiset millä alalla tahtoisivat työskennellä tulevaisuudessa?

  • 64% kertoi mielessä olevan yksi tai useampi kiinnostava ala
  • 19% ei tiennyt millä alalla tahtoisi tulevaisuudessa työskennellä
  • 17% kertoi mielessä olevan yksi kiinnostava ala

 

Tulosten valossa lukiolaisilla vaikuttaa olevan enemmän hajua siitä, millä alalla kuin missä ammatissa he tahtoisivat työskennellä: siinä, missä 52% kertoi mielessä olevan yksi tai useampi ammatti, 64% kertoi mielessä olevan yhden tai useamman kiinnostavan alan.

Se ei oikeastaan ole yllättävää. Joskushan on helpompaa miettiä alaa kuin tiettyä ammattia; alan miettiminen kokonaisuutena antaa liikkumavaraa tulevaisuudessa sekä mahdollisuuden kiinnostua tarkemmasta ammatista myöhemmin opintojen aikana.

 

Kokeeko lukiolaiset, että heillä on riittävästi tietoa erilaisista opiskelualoista ja ammateista?

Kysymys on kiinnostava, sillä tiedottomuus erilaisista opiskelualoista ja ammateista voi vaikeuttaa oman tulevaisuuden miettimistä. Harmillisesti jopa 40% lukiolaisista koki, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa eri opiskelualoista ja ammateista kun taas 32% koki tietävänsä riittävästi. Opiskelualoista koettiin tiedettävän useammin riittävästi ammatteihin verrattuna.

 

Miten tiedän tykkäänkö opiskella jotakin alaa jos en ole sitä koskaan opiskellut?

Pulmaan auttaa lukiolaisten työelämäopintojen lisääminen. Kyselyn tulosten mukaan lukiolaisetkaan eivät laittaisi tässä hanttiin, sillä heistä jopa 94% kertoi, että olisi hyödyllistä jos lukioissa keskityttäisiin enemmän työelämäasioihin.

 

Mitä nämä työelämäopinnot voisivat sitten sisältää?

Eniten lukiolaiset toivoivat yritysvierailuita, työnantajatreffitapahtumia sekä kursseja, joissa tehdään projekti jollekin yritykselle. Myös yrittäjyyttä kohtaan lukiolaisilla näkyi olevan kiinnostusta: 21 prosenttia vastaajista kiinnosti oman yrityksen perustamiseen liittyvät kurssit.

 

Toive työelämätekemisen lisäämisestä on yhteinen

Me Tiituksella teemme työelämäpalvelua lukioiden käyttöön, ja kokemuksemme on, että lukioissa on alati kasvava kiinnostus työelämätekemiselle. Lukioiden toiveet eivät siis mene kuuroille korville.

 

Summa summarum, miksi lukion työelämäyhteyksien parantelu kannattaa?

  • Parempi tietous selkiyttää tulevaisuuden opinto- ja urapolkua
  • Vastataan lukiolaisten toiveeseen
  • Helpotetaan lukiolaisten huolta
  • Mitä sinun lukiossasi tehdään tai tehtiin oman tulevaisuuden näkymien parantamiseksi?

Innostaako opiskelijoiden ja työelämän yhdistäminen?
Kysy meiltä Tiitus Duuni -palvelusta!

Kysy lisää
Uusi Tetti-mobiilisovellus helpottaa TET-työpaikkojen koordinointia

Uusi Tetti-mobiilisovellus helpottaa TET-työpaikkojen koordinointia

loka 15, 2019

Tiitus julkaisee uuden digitaalisen ratkaisun peruskoulujen TET-jaksojen hallinnointiin. Nykyisin tutustumisjakson koordinointi ja hallinnointi hoituu vielä pitkälti paperilla, eikä markkinoilla ole sähköisiä ratkaisuja prosessin digitalisointiin.

TET-jakson eli työelämään tutustumisjakson suorittaa Suomessa jokainen yläkouluikäinen vuosittain. TET-jakso on suunnattu 8. ja 9. luokkalaisille. Jossain oppilaitoksissa myös lukiolaiset voivat suorittaa TET-jakson ensimmäisenä lukiovuonna. Tutustumisjakson aikana nuori saa valita itselleen mieleisen harjoittelupaikan. Harjoittelu kestää 1-2 viikkoa ja suoritetaan työpaikan ohjauksessa. Jakson tarkoitus on tarjota nuorelle tietoa ja kokemusta työelämästä.

Tiituksen kehittämä uusi Tetti palvelu tulee helpottamaan koko TET-jakson koordinointia. Palvelu tulee helpottamaan työnantajaa, opettajaa ja opiskelijaa, sillä lukuisat paperiset lomakkeet saadaan siirrettyä nyt sähköiseen muotoon. Palvelu toimii kätevästi nuoren omalla mobiililaitteella. Tetti palvelussa nuori pystyy luomaan itselleen osaajaprofiilin, jonka avulla hän voi löytää ja hakea TET-paikkaa lähialueelta. Hän voi etsiä kartalta mielenkiintoisia yrityksiä ja tutustua heidän toimintaansa.

Myös opettajat hallinnoivat TET-jaksoa palvelun kautta. Opettajat voivat esimerkiksi tarkkailla opiskelijoiden oppimispäiväkirjaa ja antaa sinne peukkuja, kommentteja ja kehuja. Oppimispäiväkirjan lisäksi nuoret voivat tehdä itsearvioinnin jaksolta ja harjoitella sopimuksen tekemistä työnantajan kanssa.

Työnantajille palvelu tarjoaa erilaisia ohjeita ja vinkkejä TET-jakson rakentamisesta yhdessä nuoren kanssa. Työnantaja saa palvelusta tietoa nuorelle soveltuvista työtehtävistä ja voi viestiä myös kätevästi oppilaitoksen suuntaan.

Osaajaprofiili kulkee opiskelija mukana peruskoulusta työelämään

Tiituksen osaajaprofiilin ideana on synnyttää perinteiseen työhakemukseen ja ansioluetteloon verrattava tapa, jossa nuori pystyy kuitenkin tuomaan vahvemmin esille omaa motivaatiotaan ja asennettaan.

Tiituksen toinen perustaja Niklas Litmala toteaa, että etenkin nuoren ja videonatiivin sukupolven on haastavaa tuoda omaa persoonaa esille vain tekstin muodossa. Tiituksessa opiskelija pystyykin kuvaamaan itsestään esimerkiksi lyhyen esittelyvideon sekä lisäämään hakemukseen kuvia suoraan sosiaalisesta mediasta.

”Harmillisen usein nuori koettaa piilottaa omaa persoonaansa ja tehdä ensimmäisestä työhakemuksesta turhan teknisen”, Niklas Litmala sanoo. ”Tulevaisuudessa työnhaun tulisi mielestämme perustua enemmän oman potentiaalin ja persoonan esiintuomiselle, eikä vain aikaisemmin hankitun osaamisen listaamiseen.”

Nuori pystyy hyödyntämään TET-jaksolla tehtyä osaajaprofiilia myös myöhemmin esimerkiksi kesätyönhaussa tai toisen asteen oppilaitokseen siirryttäessä. Osaajaprofiiliin on tällöin linkittynyt automaattisesti jo nuoren ensimmäiset työkokemukset TET-jaksolta.

Työvoimapula ohjaa yrityksiä oppilaitosten suuntaan

Työvoimapula ohjaa yrityksiä oppilaitosten suuntaan

huhti 1, 2019

Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO, on monialainen oppilaitos, jossa opiskelee vuosittain runsaat 3000 nuorta ja aikuista ammatillisessa tutkintoperusteisessa koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa. Ammattilaisia valmistuu vuosittain yli 1 000. Työelämään siirtymisessä tuetaan KSAOssa jo opintojen aikana, mutta myös valmistumisen lähestyessä ja sen jälkeen.

“Opiskelijoiden olisi hyvä päästä työelämään kiinni jo opiskeluaikana tai viimeistään ammattiin valmistumisen jälkeen. Se helpottaa myös yhteiskuntaan kiinnittymistä”, kertoo Katja Paavola Kouvolan seudun ammattiopiston työelämä- ja kehittämispalveluista.

KSAO käyttää opiskelijoiden työpaikkojen välittämiseen Tiitusta. Tiitus tarjoaa opiskelijoille helpon ja nopean alustan työnhakuun ja se toimii työnantajille kätevänä kanavana erilaisten työmahdollisuuksien muun muassa työssäoppimispaikkojen välittämiseen. Tiituksen avulla työnantajat tavoittavat kätevästi Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijat ja valmistuneet. Yritykset ja organisaatiot voivat tarjota koulutus- ja oppisopimuspaikkoja, etsiä projekteille osaajia, tarjota lomatuurauksia tai erilaisia muita työmahdollisuuksia. Palvelu yhdistää sopivat työnhakijat ja työpaikat osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Työnantajille ja opiskelijoille palvelun käyttö on maksutonta.

Työvoimapula ohjaa yrityksiä oppilaitosten suuntaan ja halukkuus yhteistyöhön Paavolan mukaan on aktivoitunut:
“Alueemme yritykset suhtautuvat positiivisesti oppilaitoksemme opiskelijoihin. Hyvä ja laadukas opetus takaa opiskelijoillemme työpaikkoja alueen yrityksissä”, Paavola kertoo.

KSAO toimii tällä hetkellä neljässä eri toimipisteessä Kouvolan alueella. Monipuolisesta tarjonnasta koulutuksia on valittavana yli 60 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa: humanististen ja taidealojen, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen, luonnontieteiden, palvelualojen, terveys- ja hyvinvointialojen, tekniikan alojen, maa- ja metsätalousalojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden puolelta.

Työnhakua ja uraohjausta

Työnantajille kerrotaan palvelusta, mutta myös KSAOn opiskelijoita ohjataan Tiituksen käytössä:
“Uravalmentajat ohjaavat opiskelijoita ottamaan käyttöön Tiitus-palvelun osaksi työelämässä oppimisen sekä työpaikkojen hakua varten. Opettajat opastetaan käyttämään Tiitusta, jolloin he voivat olla tukena ilmoituksia tehdessä tai vapaita paikkoja haettaessa”, Paavola kertoo.

Opiskelija luo Tiitukseen oman työnhakijaprofiilin opintojensa alussa ja täydentää sitä opintojensa aikana. Profiiliin arvioidaan omaa osaamista, ja siihen voi lisätä kuvia sosiaalisen median palveluista sekä lyhyen esittelyvideon. Opiskelija voi hyödyntää profiiliaan myös valmistumisen jälkeen. Opiskelijat voivat käyttää palvelua mobiilisovelluksen avulla, jolloin töiden hakeminen onnistuu alusta loppuun asti kännykällä.

Yhteistyö oppilaitoksen ja työelämän välillä on erityisen tärkeää

Tiiviit yhteydet työelämään ovat oppilaitoksille tärkeitä:
“Työelämälähtöinen koulutus takaa opiskelijoille työpaikkoja tutkintokoulutuksesta valmistumisen jälkeen. Kontakteja työelämään luodaan jo työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Siksi on tärkeää, että oppilaitos on tiiviissä yhteistyössä ja kehittää opetustaan vastaamaan työelämän tarpeita”, Paavola kertoo ja jatkaa: “Oppilaitoksen näkökulmasta opiskelijoiden työllistymisen merkitys korostuu, koska se vaikuttaa saatavaan rahoitukseen.”

KSAOssa yritysyhteistyö on tuttua. Yhteistyötä yritysten kanssa on tehty yrityskäynnein sekä kutsumalla yritysten henkilökuntaa tutustumaan oppilaitoksen tiloihin sekä järjestämällä heille työpaikkaohjaajakoulutuksia ja erilaisia asiakastilaisuuksia.

Lukiolaiset yrityksiin tutustumaan

Lukiolaiset yrityksiin tutustumaan

maalis 29, 2019

Oppilaitosyhteistyötä lukioiden kanssa

Lukioissa pöhistään uudistuksen kynnyksellä. Elokuun alussa voimaan tulevan lukiokoulutuksen uudistuksen tarkoituksena on muun muassa vähentää lukio-opintojen jälkeisiä välivuosia ja helpottaa ylioppilaiden siirtymistä korkea-asteelle. Tavoitteena on myös edistää lukiokoulutuksen järjestäjien keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä korkeakoulujen, muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän ja yhteiskunnan kanssa. Työelämäyhteydet ovat osa nykyistäkin opetussuunnitelmaa.

“Lukion opetussuunnitelman mukaan opiskelijan pitää tutustua työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Opiskelijalle on tarjottava mahdollisuus tutustua monipuolisesti ammatteihin ja työelämään, lisätä hänen työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan. Työelämään tutustumista tapahtuu monilla tavoilla, mutta lukion työelämäjaksot ovat varmasti antoisin ja konkreettisin tapa”, kertoo Riihimäen lukion opinto-ohjaaja Riitta Valkonen.

Lukion työelämäjakson tarkoituksena on tutustua muutaman tunnin tai muutaman työpäivän ajan eri ammattialoihin. Lukioista vaihdellen opiskelijalla on mahdollisuus työelämään tutustumisjaksolla myös tutustua jatko-opiskelupaikkoihin. Käytänteet lukion työelämään tutustumisesta vaihtelevat.

“Työelämään tutustuminen on olennainen osa ammatinvalinta- ja urasuunnitteluprosessia. Sen kautta lukiolaisilla on mahdollisuus saada realistinen kuva eri ammattien ja ammattialojen arjesta. Työelämäjakson aikana opiskelija voi soveltaa koulussa oppimiaan tietoja ja taitoja sekä kokeilla selviytymistään uudessa yhteisössä ja ympäristössä. Omakohtaiset kokemukset edistävät myös opiskelijoiden itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja, syventävät työelämätietoutta sekä tukevat opiskelijan jatko-opintoihin hakeutumista”, kertoo Valkonen.

Työnantajalta ei vaadita suuria suunnitelmia tutustujan varalle vaan lukiolaiselle on tärkeää jo päästä sivusta seuraamaan työpäivän kulkua.

“Hyvät työnantajat ovat sellaisia, joissa nuorella on mahdollisuus joko tutustua kokonaisvaltaisesti yrityksen tai työnantajan toimintaan, tulevaisuuden näkymiin ja eri työtehtäviin tai seurata yhden työntekijän työpäivien kulkua ja samalla keskustelemalla sekä seuraamalla saada kuva ammattiin liittyvistä työtehtävistä, vaatimuksista, palkkauksesta ja koulutuksesta. Tavoitteena on, että lukiolainen pääsisi tutustumaan sellaiseen työympäristöön, josta löytyisi hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa liittyviä ammatteja tai ainakin alaan liittyviä työtehtäviä.“ Riitta Valkonen kertoo ja antaa esimerkin: “Esimerkiksi jos lukiolainen menee kauppaan tutustumaan, niin hän voisi ”varjostaa” kauppiasta, tutustua hänen työpäiviinsä ja työtehtäviinsä. Tavoitteena ei siis ole työllistää lukiolaista esimerkiksi hyllytystehtäviin koko ajaksi. Toki sitäkin voi vähän tehdä, koska se kuuluu olennaisena osana kaupan työtehtäviin.”

Riihimäki edelläkävijänä lukiolaisten työelämäkokemuksia edistämässä

Riihimäen lukiossa ollaan aktiivisia työelämäyhteyksissä ja työelämään tutustumispäiviä lukiolaisilla on vuosikurssista riippuen 1-3 päivää niin, että jokaiselle opiskelijalle kertyy yhteensä kuusi TET-päivää lukion aikana. Työelämäyhteyksiä Riihimäen lukiossa aiotaan parantaa entisestään monipuolistamalla niitä.

“Lukiolaisilla on melko vähän kokemuksia työelämästä. Ammattien laaja kirjo ja työelämän pelisäännöt voivat olla vieraita. Tässä on tosin vaihtelua: joillakin on jo kesätyökokemusta ja osa tekee myös koulun ohella vähän töitä, joillakin ei ole peruskoulun TET-jakson jälkeen mitään työkokemusta. Ja esimerkiksi TAT:n tekemien tutkimusten mukaan lukiolaiset kaipaavat enemmän työelämäyhteyksiä ja työelämätaitojen opettamista lukioon”, Valkonen kertoo.

Riihimäen lukio on ottanut ensimmäisenä käyttöön Tiituksen lukioille tarkoitetun palvelun helpottaakseen työnantajien ja lukiolaisten kohtaamista. Riihimäen lukio haluaa helpottaa lukiolaisten mahdollisuuksia löytää TET-paikkoja ja sitä kautta tutustua työelämään ja eri aloihin. Palvelun avulla lukiot voivat kerätä oman lukionsa sivulle paikallisia työnantajia, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan lukiolaisia tutustumisjaksolle. Työnantajat voivat halutessaan lisäksi julkaista ilmoituksen TET-paikasta.

“Yritys voi myöskin hyötyä lukiolaisen osaamisesta ja tarjota hänelle jatkossa vaikkapa nettisivujen tekemistä, henkilöstöjuhlassa esiintymistä, robotiikan hallintaa ja niin edelleen”, Valkonen jatkaa.

Tiituksen palvelun kautta yritykset pystyvät julkaisemaan lukiolaisille myös erilaista projekteja ja kesätöitä. Lukiolainen voi tehdä palvelun kautta myös oman osaajaprofiilin, eli digitaalisen CV:n ja tunnistaa palvelun avulla omaa osaamistaan ja omia vahvuuksiaan. Lukiossa tehtyä profiilia voi hyödyntää esimerkiksi kesätyönhaussa. Opiskelijat luovat itselleen yhden portfoliomaisen työnhakijaprofiilin, jota pystyvät päivittämään opintojensa ajan. Portfolioon voidaan lisätä kuvia, videoita ja suoritettuja projekteja. Työnantajat voivat etsiä opiskelijoita anonyymisti osaamisen ja taitojen perusteella ja lähestyä opiskelijaa palvelun chat-ominaisuuden avulla.

Tiitus Students yhdistää opiskelijat ja työelämän

Tiitus Students yhdistää opiskelijat ja työelämän

helmi 20, 2019

Nuorille suunnatusta työnhakusovelluksesta tutuksi tullut Tiitus lanseeraa oppilaitoksille suunnatun urajärjestelmän. Oppilaitoksille suunnattu Tiitus Students pyrkii ratkaisemaan kohtaamisen ongelman opiskelijan ja työelämän välillä.

Noin joka toinen opiskelija käy töissä opintojen aikana

Opiskelijan ja työelämän välillä on tiivis yhteys. Tilastokeskuksen koulutustilastoista ilmenee noin joka toisen opiskelijan käyvän töissä opintojensa ohella. Yleisintä työssäkäynti on yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä.

Tiituksen markkinointipäällikkö Riikka Tapola toteaa, että opiskelijoiden työ- ja harjoittelupaikat ovat tällä hetkellä pirstaloituneet moneen eri kanavaan. Myös työnantajilla on haastavaa tavoittaa opiskelijat, koska yhtä yhtenäistä väylää ei ole olemassa.

Työmarkkinoiden muutokset ohjaavat yrityksiä opiskelijoiden rekrytointiin suoraan koulun penkiltä jo ennen valmistumista tai heti valmistumisen jälkeen, sillä vapaata ja osaavaa työvoimaa on tällä hetkellä hyvin vaikea saada työmarkkinoilla tietyillä toimialoilla. Työnantajille on myös tärkeää rakentaa työnantajamielikuvaa opiskelijoiden keskuudessa.

Myös vuoden 2018 alusta voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa ammatillisen koulutuksen toimintamalleja. Se pakottaa ammatilliset oppilaitokset keskittymään opiskelijoiden työllistymiseen pelkän valmistumisen sijaan. Uudistusten myötä oppilaitosten tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota työelämäyhteistyöhön.

Tiitus Students on oppilaitoksien ylläpitämä kohtaamispaikka

Tiitus Students -palvelu on suunniteltu erityisesti pienentämään kuilua opiskelijoiden ja työelämän välillä. Palvelun avulla oppilaitokset pystyvät hallitsemaan ja tarkastelemaan työelämäyhteyksiä. Tämä mahdollistaa tunnistetun ja tunnistamattoman osaamisen seuraamisen kattavan analytiikan avulla.

Opiskelijoille palvelu on väylä löytää avoimia työpaikkoja ja rakentaa opiskelijan omaa persoonallista työnhakijabrändiä ja osaajaprofiilia opintojen edetessä. Palvelussa työnantajat pystyvät lähestymään opiskelijoita aktiivisesti ja tarjoamaan kohdennetusti erilaisia työ- ja harjoittelupaikkoja.

Työnantajat voivat liittyä erilaisten oppilaitoksien sisäisiin verkostoihin ja nähdä oppilaitoksen osaajaprofiileita. Eri osaamista ja taitoja pystytään seulomaan älyn avulla ja tehtävään sopivalle profiilille pystytään tarjoamaan anonyymisti erilaisia työtarjouksia. Tiitus Students mahdollistaa myös erilaisten työelämän projektien linkittämisen palvelun yhteyteen.

Tiitus Students -palvelua on pilotoitu nyt jo noin kymmenessä oppilaitoksessa ympäri Suomea. Palvelu on herättänyt myös kiinnostusta ulkomailla.