huhti 1, 2019
Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO, on monialainen oppilaitos, jossa opiskelee vuosittain runsaat 3000 nuorta ja aikuista ammatillisessa tutkintoperusteisessa koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa. Ammattilaisia valmistuu vuosittain yli 1 000. Työelämään siirtymisessä tuetaan KSAOssa jo opintojen aikana, mutta myös valmistumisen lähestyessä ja sen jälkeen.
“Opiskelijoiden olisi hyvä päästä työelämään kiinni jo opiskeluaikana tai viimeistään ammattiin valmistumisen jälkeen. Se helpottaa myös yhteiskuntaan kiinnittymistä”, kertoo Katja Paavola Kouvolan seudun ammattiopiston työelämä- ja kehittämispalveluista.
KSAO käyttää opiskelijoiden työpaikkojen välittämiseen Tiitusta. Tiitus tarjoaa opiskelijoille helpon ja nopean alustan työnhakuun ja se toimii työnantajille kätevänä kanavana erilaisten työmahdollisuuksien muun muassa työssäoppimispaikkojen välittämiseen. Tiituksen avulla työnantajat tavoittavat kätevästi Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijat ja valmistuneet. Yritykset ja organisaatiot voivat tarjota koulutus- ja oppisopimuspaikkoja, etsiä projekteille osaajia, tarjota lomatuurauksia tai erilaisia muita työmahdollisuuksia. Palvelu yhdistää sopivat työnhakijat ja työpaikat osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Työnantajille ja opiskelijoille palvelun käyttö on maksutonta.
Työvoimapula ohjaa yrityksiä oppilaitosten suuntaan ja halukkuus yhteistyöhön Paavolan mukaan on aktivoitunut:
“Alueemme yritykset suhtautuvat positiivisesti oppilaitoksemme opiskelijoihin. Hyvä ja laadukas opetus takaa opiskelijoillemme työpaikkoja alueen yrityksissä”, Paavola kertoo.
KSAO toimii tällä hetkellä neljässä eri toimipisteessä Kouvolan alueella. Monipuolisesta tarjonnasta koulutuksia on valittavana yli 60 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa: humanististen ja taidealojen, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen, luonnontieteiden, palvelualojen, terveys- ja hyvinvointialojen, tekniikan alojen, maa- ja metsätalousalojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden puolelta.
Työnhakua ja uraohjausta
Työnantajille kerrotaan palvelusta, mutta myös KSAOn opiskelijoita ohjataan Tiituksen käytössä:
“Uravalmentajat ohjaavat opiskelijoita ottamaan käyttöön Tiitus-palvelun osaksi työelämässä oppimisen sekä työpaikkojen hakua varten. Opettajat opastetaan käyttämään Tiitusta, jolloin he voivat olla tukena ilmoituksia tehdessä tai vapaita paikkoja haettaessa”, Paavola kertoo.
Opiskelija luo Tiitukseen oman työnhakijaprofiilin opintojensa alussa ja täydentää sitä opintojensa aikana. Profiiliin arvioidaan omaa osaamista, ja siihen voi lisätä kuvia sosiaalisen median palveluista sekä lyhyen esittelyvideon. Opiskelija voi hyödyntää profiiliaan myös valmistumisen jälkeen. Opiskelijat voivat käyttää palvelua mobiilisovelluksen avulla, jolloin töiden hakeminen onnistuu alusta loppuun asti kännykällä.
Yhteistyö oppilaitoksen ja työelämän välillä on erityisen tärkeää
Tiiviit yhteydet työelämään ovat oppilaitoksille tärkeitä:
“Työelämälähtöinen koulutus takaa opiskelijoille työpaikkoja tutkintokoulutuksesta valmistumisen jälkeen. Kontakteja työelämään luodaan jo työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Siksi on tärkeää, että oppilaitos on tiiviissä yhteistyössä ja kehittää opetustaan vastaamaan työelämän tarpeita”, Paavola kertoo ja jatkaa: “Oppilaitoksen näkökulmasta opiskelijoiden työllistymisen merkitys korostuu, koska se vaikuttaa saatavaan rahoitukseen.”
KSAOssa yritysyhteistyö on tuttua. Yhteistyötä yritysten kanssa on tehty yrityskäynnein sekä kutsumalla yritysten henkilökuntaa tutustumaan oppilaitoksen tiloihin sekä järjestämällä heille työpaikkaohjaajakoulutuksia ja erilaisia asiakastilaisuuksia.
maalis 29, 2019
Oppilaitosyhteistyötä lukioiden kanssa
Lukioissa pöhistään uudistuksen kynnyksellä. Elokuun alussa voimaan tulevan lukiokoulutuksen uudistuksen tarkoituksena on muun muassa vähentää lukio-opintojen jälkeisiä välivuosia ja helpottaa ylioppilaiden siirtymistä korkea-asteelle. Tavoitteena on myös edistää lukiokoulutuksen järjestäjien keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä korkeakoulujen, muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän ja yhteiskunnan kanssa. Työelämäyhteydet ovat osa nykyistäkin opetussuunnitelmaa.
“Lukion opetussuunnitelman mukaan opiskelijan pitää tutustua työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Opiskelijalle on tarjottava mahdollisuus tutustua monipuolisesti ammatteihin ja työelämään, lisätä hänen työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan. Työelämään tutustumista tapahtuu monilla tavoilla, mutta lukion työelämäjaksot ovat varmasti antoisin ja konkreettisin tapa”, kertoo Riihimäen lukion opinto-ohjaaja Riitta Valkonen.
Lukion työelämäjakson tarkoituksena on tutustua muutaman tunnin tai muutaman työpäivän ajan eri ammattialoihin. Lukioista vaihdellen opiskelijalla on mahdollisuus työelämään tutustumisjaksolla myös tutustua jatko-opiskelupaikkoihin. Käytänteet lukion työelämään tutustumisesta vaihtelevat.
“Työelämään tutustuminen on olennainen osa ammatinvalinta- ja urasuunnitteluprosessia. Sen kautta lukiolaisilla on mahdollisuus saada realistinen kuva eri ammattien ja ammattialojen arjesta. Työelämäjakson aikana opiskelija voi soveltaa koulussa oppimiaan tietoja ja taitoja sekä kokeilla selviytymistään uudessa yhteisössä ja ympäristössä. Omakohtaiset kokemukset edistävät myös opiskelijoiden itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja, syventävät työelämätietoutta sekä tukevat opiskelijan jatko-opintoihin hakeutumista”, kertoo Valkonen.
Työnantajalta ei vaadita suuria suunnitelmia tutustujan varalle vaan lukiolaiselle on tärkeää jo päästä sivusta seuraamaan työpäivän kulkua.
“Hyvät työnantajat ovat sellaisia, joissa nuorella on mahdollisuus joko tutustua kokonaisvaltaisesti yrityksen tai työnantajan toimintaan, tulevaisuuden näkymiin ja eri työtehtäviin tai seurata yhden työntekijän työpäivien kulkua ja samalla keskustelemalla sekä seuraamalla saada kuva ammattiin liittyvistä työtehtävistä, vaatimuksista, palkkauksesta ja koulutuksesta. Tavoitteena on, että lukiolainen pääsisi tutustumaan sellaiseen työympäristöön, josta löytyisi hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa liittyviä ammatteja tai ainakin alaan liittyviä työtehtäviä.“ Riitta Valkonen kertoo ja antaa esimerkin: “Esimerkiksi jos lukiolainen menee kauppaan tutustumaan, niin hän voisi ”varjostaa” kauppiasta, tutustua hänen työpäiviinsä ja työtehtäviinsä. Tavoitteena ei siis ole työllistää lukiolaista esimerkiksi hyllytystehtäviin koko ajaksi. Toki sitäkin voi vähän tehdä, koska se kuuluu olennaisena osana kaupan työtehtäviin.”
Riihimäki edelläkävijänä lukiolaisten työelämäkokemuksia edistämässä
Riihimäen lukiossa ollaan aktiivisia työelämäyhteyksissä ja työelämään tutustumispäiviä lukiolaisilla on vuosikurssista riippuen 1-3 päivää niin, että jokaiselle opiskelijalle kertyy yhteensä kuusi TET-päivää lukion aikana. Työelämäyhteyksiä Riihimäen lukiossa aiotaan parantaa entisestään monipuolistamalla niitä.
“Lukiolaisilla on melko vähän kokemuksia työelämästä. Ammattien laaja kirjo ja työelämän pelisäännöt voivat olla vieraita. Tässä on tosin vaihtelua: joillakin on jo kesätyökokemusta ja osa tekee myös koulun ohella vähän töitä, joillakin ei ole peruskoulun TET-jakson jälkeen mitään työkokemusta. Ja esimerkiksi TAT:n tekemien tutkimusten mukaan lukiolaiset kaipaavat enemmän työelämäyhteyksiä ja työelämätaitojen opettamista lukioon”, Valkonen kertoo.
Riihimäen lukio on ottanut ensimmäisenä käyttöön Tiituksen lukioille tarkoitetun palvelun helpottaakseen työnantajien ja lukiolaisten kohtaamista. Riihimäen lukio haluaa helpottaa lukiolaisten mahdollisuuksia löytää TET-paikkoja ja sitä kautta tutustua työelämään ja eri aloihin. Palvelun avulla lukiot voivat kerätä oman lukionsa sivulle paikallisia työnantajia, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan lukiolaisia tutustumisjaksolle. Työnantajat voivat halutessaan lisäksi julkaista ilmoituksen TET-paikasta.
“Yritys voi myöskin hyötyä lukiolaisen osaamisesta ja tarjota hänelle jatkossa vaikkapa nettisivujen tekemistä, henkilöstöjuhlassa esiintymistä, robotiikan hallintaa ja niin edelleen”, Valkonen jatkaa.
Tiituksen palvelun kautta yritykset pystyvät julkaisemaan lukiolaisille myös erilaista projekteja ja kesätöitä. Lukiolainen voi tehdä palvelun kautta myös oman osaajaprofiilin, eli digitaalisen CV:n ja tunnistaa palvelun avulla omaa osaamistaan ja omia vahvuuksiaan. Lukiossa tehtyä profiilia voi hyödyntää esimerkiksi kesätyönhaussa. Opiskelijat luovat itselleen yhden portfoliomaisen työnhakijaprofiilin, jota pystyvät päivittämään opintojensa ajan. Portfolioon voidaan lisätä kuvia, videoita ja suoritettuja projekteja. Työnantajat voivat etsiä opiskelijoita anonyymisti osaamisen ja taitojen perusteella ja lähestyä opiskelijaa palvelun chat-ominaisuuden avulla.
maalis 15, 2019
TET-jaksojen uutisoitiin kaipaavaan parannusta, kun Lapsiasiavaltuutetun toimisto huomasi nuorten olevan niihin jokseenkin tyytymättömiä. Digitaaliset järjestelmät voivat vastata ongelmaan. Mahdollisuus valita oma TET-paikka ja työnantajien satsaus TET-jaksojen laatuun olisi ensiarvoisen tärkeää.
Tiitus Groupin uusi Tetti-palvelu julkaistaan tänään. Palvelun tavoitteena on koota kaikki Suomen TET-paikat yhteen paikkaan, ja siten luoda nuorille parempia mahdollisuuksia valita itseään aidosti kiinnostava TET-paikka.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto huomasi selvityksessään, että jopa kolmasosa yhdeksännen luokan nuorista oli kuvannut TET-jaksojaan kielteisesti. Uusi Tetti-palvelu voi parantaa nuorten tyytyväisyyttä TET-jaksoja kohtaan tarjoamalla aikaisempaa laajemman kirjon TET-paikkoja nuorille.
“Olemme ensimmäinen palvelu Suomessa, joka kokoaa TET-paikat yhdelle kartalle. Nyt vain tarvitaan työnantajat ilmoittautumaan TET-työnantajiksi sankoin joukoin. Siksi haastamme kaikki Suomen työnantajat liittymään haasteeseen, kannustaa Tiituksen oppilaitosyhteistyöpäällikkö Jukka Sierla.
TET-tekemiseen tarvitaan lisää yhdenvertaisuutta
TET-paikan etsiminen jää Suomessa usein nuoren harteille. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksen mukaan nuorilla ei aina ole yhtäläisiä valmiuksia hankkia itselleen TET-paikkaa ja näin he voivat asettua TET-paikkojen haussa epätasa-arvoiseen asemaan.
Tetti-palvelua käyttämällä nuori jää vähemmän esimerkiksi sukulaistensa varaan TET-paikan haussa. Myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ povasi ehdotelmassaan TET-jaksojen kehittämiseksi Tiituksen kaltaisten digitaalisten järjestelmien lisäävän yhdenvertaisuutta.
Laadukkaan TET-kokemuksen tarjoaminen nuorelle on yhteiskunnallinen teko
Esimerkiksi Sitra Labin Tulevaisuuslaboratoriolla on käynnissä kokeilu, jossa työnantajia kannustetaan tarjoamaan nuorille Vastuullinen TET -jakso. Laboratorioryhmän jäsen ja Kide-Säätiön toimitusjohtaja Tarja Arkio näkee onnistuneen TET-jakson tarjoamisen yritysvastuullisena tekona.
“Nyt on työn alla kriteerit, jonka perusteella voisimme tulevaisuudessa myöntää Vastuullinen TET -diplomin työnantajille, joiden tettiläiset ovat kokeneet TET-jaksonsa työnantajalla mielekkääksi”
Tiituksen #Tettihaaste kannustaa kaikkia työnantajia tarjoamaan innostavia ja laadukkaita TET-kokemuksia nuorille. Työnantajat voivat ottaa haasteen vastaan ilmoittautumalla TET-paikan tarjoajiksi ilmaiseksi osoitteessa: https://secure.tetjakso.fi.
Lisätiedot
Jukka Sierla
Oppilaitosyhteistyöpäällikkö
Tiitus Group Oy
jukka.sierla@tiitus.fi
puh. 050 5561 667
Milla Lius
Markkinointipäällikkö
Tiitus Group Oy
milla.lius@tiitus.fi
puh. 040 5019 616
