Työpaikka on löytynyt
Kiitos vahvistuksesta
Vastauksesi on rekisteröity

Nuorten osaajien rekrytoinnista kiinnostuneet yrittäjät voivat nyt tavoittaa opiskelijat maksuttomasti Tiitus-palvelun kautta. Tiituksen palvelu auttaa yrityksiä tavoittamaan jo lähes 30 oppilaitoksen opiskelijoita maksutta. Yrittäjät voivat julkaista työpaikkoja maksuttomasti palvelun kautta kohdistetusti suoraan eri alojen opiskelijoille. Työnantajat voivat ilmoittaa työpaikoista, keikkatöistä, projekteista, opinnäytetyömahdollisuuksista sekä oppisopimus- ja koulutussopimuspaikoista.
Oppilaitokset tarjoavat palvelun työnantajille ja opiskelijoille, sillä he haluavat parantaa työelämän ja opiskelijan kohtaamista sekä vahvistaa yritysyhteistyötä. Työvoimapula ohjaa tiettyjä toimialoja kasvattamaan yhteistyötä erityisesti oppilaitosten suuntaan. Kehityssuunta on ilmeinen, sillä oppilaitokset pystyvät tarjoamaan yrityksille tuoreimmalla osaamisella varustettuja talentteja.
“Palvelu on erityisen hyvä juuri PK-yrityksille, joilla ei välttämättä ole vielä vahvaa suhdetta oppilaitoksiin. Tiituksessa yritys pystyy halutessaan hoitamaan koko rekrytointiprosessin kätevästi ilman muita järjestelmiä. Työnantaja voi tarkastella tulleita hakemuksia, chattailla sopivien kandidaattien kanssa ja ilmoittaa valinnoista kaikille hakijoille rekrytoinnin päätyttyä“, Tiituksen markkinointipäällikkö Riikka Tapola hehkuttaa.
Palvelun äly hyödyntää matchmaking-ideaa ja yhdistää sopivat työnhakijat ja työpaikat osaamisen, taitojen ja sijainnin perusteella. Näin sopivin osaaja löydetään helposti ja nopeasti. Opiskelijat puolestaan voivat hoitaa koko rekrytointiprosessin kätevästi puhelimella Tiituksen työnhakusovelluksen avulla.
Työelämä on muuttunut. Joitakin työtehtäviä ei ole olemassa enää siinä määrin mitä ennen. Vaikka työtehtävät olisivatkin kuolleet sukupuuttoon, niissä kerätyt kokemukset ja opitut taidot eivät ole tarpeettomia:
“Näkyy, että toimistotyössä aikaisemmin olleita on työttöminä, sillä toimistotyöhön työllistyy nykyisin huonosti. Vahvan toimistotyökokemuksen omaavat henkilöt voisivat kuitenkin pärjätä edukseen esimerkiksi asiakaspalvelussa. Onkin mietittävä minkälaisia vaihtoehtoja vanhoille työtehtäville on olemassa”, Erika Reino DuuniPolku-hankkeesta kertoo.
DuuniPolku-hanke on käynnistetty ratkaisemaan juuri työn ja tekijöiden välistä kohtaannon ongelmaa. DuuniPolku Helsinki on ESR-rahoitteinen hanke, joka on osa 6aika kokonaisuutta. Hankkeen keskiössä on Tiituksen pilotointi osana Duuniosuma-työnhakusivustoa. Duuniosuma tarjoaa työnantajille maksuttoman kanavan tavoittaa työnhakijoita, ja työnhakijat puolestaan voivat tehdä palveluun osaajaprofiilin.
Kohderyhmä hankkeessa ovat etenkin yli 30-vuotiaat aikuiset ja pitkään työttömänä olleet. Palvelu ja hankkeen apu on hieno mahdollisuus työnhakijoille päästä päivittämään vanhentuneita työnhakutaitoja. Tiituksen profiili on käyttäjäystävällinen eikä siihen itse tarvitse paljoakaan tuottaa tekstiä. Palvelun osaamisperusteisuus on ollut toimivaa hankkeessa, sillä työnhakijoiden konkreettisia osaamisia on pystytty kartoittamaan.
Asiakastapaamisissa työnhakijoita autetaan osaajaprofiilin luomisessa sekä varsinaisessa työnhaussa. Tärkeää on, että asiakkaat oppivat digitaitoja, oman osaamisen sanoittamista sekä itse työnhakua. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kohdalla myös oman kielitaidon kohentaminen oman toimialaan liittyen on tärkeää.
“Hankkeen tarkoituksena on luoda uusi pilotoitava palvelumalli osaamisen tunnistamiseen ja työnhakuun, joka olisi käytössä asiantuntijoilla ohjaustyössä mukana”, Niina Toure kertoo.
DuuniPolku-hankkeessa suurin osa työnhakijoista on 50-60 vuotiaita. Heillä itsellään monesti on olettamus, että heidän digitaitonsa ovat huonot. Kun profiilin tekeminen onnistuukin, antaa se motivaatiota, että digitaitoja voi oppia. Työnhakijoista osa tarvitsee vahvaa tukea, mutta suuri osa pärjää itsenäisesti. Alkuun tukeminen ja siinä ohjaaminen auttaa jo pitkälle. Digitaaliset palvelut ja teknologia aktivoivat työnhakuun etenkin jo aktiivisten kohdalla.
“Tiituksen pilotointi hankkeessa on hyvä testi palvelulle. Jos se toimii erityisryhmällä, se toimii muillakin”, Reino kertoo.
“Digitaitojen taso vaihtelee, ja joidenkin kanssa voidaan lähteä liikenteeseen siitä, että ensiksi tehdään sähköposti”, kertoo Eveliina Ikonen.
“Työnhakijoiden digitaidot ovat suhteellisen hyvät, mikä on yllättänyt meidätkin. Olemme auttaneet noin sataa asiakasta osaajaprofiilin teossa ja vain yksi on oikeastaan heittänyt hanskat tiskiin. Voimmekin sanoa, että aika hyvin ihmiset ovat saaneet profiilin tehtyä”, Reino lisää.
“Palvelu orientoi asiakkaita digitaaliseen suuntaan”, Toure täydentää.
DuuniPolku-hankkeesta halutaan kannustaa antamaan mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömillekin:
“Pitkäaikaistyöttömiin liittyy vahva negatiivinen leima. Polut työttömyyteen ovat kuitenkin monet. Teemme paljon motivaatiopuhetta, sillä itseluottamus pitkään työttömänä olleena katoaa. Kokemus on kuitenkin pitkä, joten itsevarmuus osaamisesta pitäisi olla vahvempi.”
Työnantaja määrittelee palveluun tietyt osaamiskriteerit avoimeen työpaikkaan, ja tekoäly käyttää näitä tietoja yhdistäessään paikkaa hakeneita työnhakijoita työpaikkaan. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle sopivuusjärjestyksessä. Rekrytointiprosessin edetessä työnhakijoita voi lajitella, ja heille voi lähettää viestejä järjestelmän kautta. Duuniosuma-palveluun kannustetaan mukaan erilaisia yrityksiä ja työpaikkoja, sillä työnhakijatkin ovat heterogeenisiä.
“Pitkäaikaistyöttömissä on ihmisiä monipuolisista koulutustaustoista, eikä itseä tunnu enää mikään hämmästyttävän työttömyyden kentällä. Monilla on paljon kokemusta, ja mahdollisuuden saaminen varmasti piristäisi”, Reino sanoo.
Kun työttömyysjakso on pitkä, on luonnollista, että työnhakijoiden aktiivisuus työnhaussa laskee. Suurin onnistumisprosentti kohtaamisessa saadaan työvoimapulassa olevilla aloilla. Tällaisia ovat muun muassa hotelli- ja ravintola-ala, rakennusala, varasto-, hoiva- ja puhtaanapitoalat.
“Työvoimapula-aloilla on enemmän mahdollisuuksia. Pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutus on nykyisin vaihtoehto. Tärkeää on, että työnantajien tarpeisiin nähden katsotaan koulutustarpeita ja hyödynnetään täsmäkoulutuksia. Yritykset myös tietävät heikosti erilaisista tukimahdollisuuksista, joita työttömien työllistämiseen liittyy”, Ikonen kertoo.
“On pyritty lähtemään siitä, että asioita tehdään työelämälähtöisesti. Olemme pyrkineet hälventämään ennakkokäsityksiä pitkäaikaistyöttömistä. Työnantajille ei ole ongelma palkata pitkäaikaistyöttömiä”, Toure kertoo.
Ilmoita avoinna olevasta työpaikasta Tiituksen kautta.
Tiitus kysyi opiskelijoilta, opettajilta sekä yrityksiltä kysymyksiä työllistymiseen ja osaamiseen liittyen Taitaja2019-tapahtumassa 22.-24.5.2019. Katso alta koosteemme siitä, mitä opiskelijat, opettajat ja yritysten edustajat vastasivat. Kyselyyn vastasi yhteensä 186 vastaajaa: 74 opiskelijaa, 71 opettajaa ja 41 yrityksen edustajaa.
Opiskelijoiden mielestä tärkeimpiä taitoja ja ominaisuuksia työelämässä ovat muun muassa yhteistyökykyisyys, oma-aloitteisuus, sosiaaliset taidot, motivaatio, rehellisyys, ahkeruus ja asenne.
Avointen vastausten perusteella opettajien mielestä tärkeimpiä taitoja tulevaisuuden työelämässä ovat vuorovaikutus ja kohtaamisen taidot, yhteistyötaidot, halu oppia uutta ja kehittää osaamistaan, joustavuus, kiinnostus, innostus ja asenne.
Opettajat kokivat suurimmiksi haasteiksi oppilaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä muun muassa sopivien yhteistyökuvioiden ja -suhteiden luomisen, yhteisen ajan löytämisen, eri intressit sekä resurssien ja ajan niukkuuden.
95% yritysten edustajista koki, että oppilaitoksen ja työelämän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä eri osa-alueilla.
Yritysten edustajien mukaan nuorilta odotetaan työelämässä oma-aloitteisuutta, muutoshalukkuutta, sosiaalisia taitoja, vuorovaikutustaitoja, nopeaa oppimista sekä työelämän pelisääntöjen tuntemista.
Tärkeimpiä taitoja tulevaisuuden työelämässä yritysten edustajien mukaan ovat muun muassa halu oppia uutta, kyky toimia paineen alla, innokkuus, asenne, joustavuus, muutokseen sopeutuminen sekä proaktiivisuus.
Suurimmiksi haasteiksi oppilaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä yritysvastaajat kokivat muun muassa ajan ja kiireen, ohjaajaresurssien pulan, kommunikoinnin puutteen, osapuolten erilaiset intressit sekä vaikeudet konkretiassa ja käytännön toteutuksessa.
Tiitus auttaa yhdistämään opiskelijan ja työelämän. Ota yhteyttä ja kysy lisää, miten voisimme auttaa oppilaitoksenne opiskelijoita työelämään tai miten yrityksenne löytää oikeat osaajat suoraan oppilaitoksista.
Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO, on monialainen oppilaitos, jossa opiskelee vuosittain runsaat 3000 nuorta ja aikuista ammatillisessa tutkintoperusteisessa koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa. Ammattilaisia valmistuu vuosittain yli 1 000. Työelämään siirtymisessä tuetaan KSAOssa jo opintojen aikana, mutta myös valmistumisen lähestyessä ja sen jälkeen.
“Opiskelijoiden olisi hyvä päästä työelämään kiinni jo opiskeluaikana tai viimeistään ammattiin valmistumisen jälkeen. Se helpottaa myös yhteiskuntaan kiinnittymistä”, kertoo Katja Paavola Kouvolan seudun ammattiopiston työelämä- ja kehittämispalveluista.
KSAO käyttää opiskelijoiden työpaikkojen välittämiseen Tiitusta. Tiitus tarjoaa opiskelijoille helpon ja nopean alustan työnhakuun ja se toimii työnantajille kätevänä kanavana erilaisten työmahdollisuuksien muun muassa työssäoppimispaikkojen välittämiseen. Tiituksen avulla työnantajat tavoittavat kätevästi Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijat ja valmistuneet. Yritykset ja organisaatiot voivat tarjota koulutus- ja oppisopimuspaikkoja, etsiä projekteille osaajia, tarjota lomatuurauksia tai erilaisia muita työmahdollisuuksia. Palvelu yhdistää sopivat työnhakijat ja työpaikat osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Työnantajille ja opiskelijoille palvelun käyttö on maksutonta.
Työvoimapula ohjaa yrityksiä oppilaitosten suuntaan ja halukkuus yhteistyöhön Paavolan mukaan on aktivoitunut:
“Alueemme yritykset suhtautuvat positiivisesti oppilaitoksemme opiskelijoihin. Hyvä ja laadukas opetus takaa opiskelijoillemme työpaikkoja alueen yrityksissä”, Paavola kertoo.
KSAO toimii tällä hetkellä neljässä eri toimipisteessä Kouvolan alueella. Monipuolisesta tarjonnasta koulutuksia on valittavana yli 60 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa: humanististen ja taidealojen, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen, luonnontieteiden, palvelualojen, terveys- ja hyvinvointialojen, tekniikan alojen, maa- ja metsätalousalojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden puolelta.
Työnhakua ja uraohjausta
Työnantajille kerrotaan palvelusta, mutta myös KSAOn opiskelijoita ohjataan Tiituksen käytössä:
“Uravalmentajat ohjaavat opiskelijoita ottamaan käyttöön Tiitus-palvelun osaksi työelämässä oppimisen sekä työpaikkojen hakua varten. Opettajat opastetaan käyttämään Tiitusta, jolloin he voivat olla tukena ilmoituksia tehdessä tai vapaita paikkoja haettaessa”, Paavola kertoo.
Opiskelija luo Tiitukseen oman työnhakijaprofiilin opintojensa alussa ja täydentää sitä opintojensa aikana. Profiiliin arvioidaan omaa osaamista, ja siihen voi lisätä kuvia sosiaalisen median palveluista sekä lyhyen esittelyvideon. Opiskelija voi hyödyntää profiiliaan myös valmistumisen jälkeen. Opiskelijat voivat käyttää palvelua mobiilisovelluksen avulla, jolloin töiden hakeminen onnistuu alusta loppuun asti kännykällä.
Yhteistyö oppilaitoksen ja työelämän välillä on erityisen tärkeää
Tiiviit yhteydet työelämään ovat oppilaitoksille tärkeitä:
“Työelämälähtöinen koulutus takaa opiskelijoille työpaikkoja tutkintokoulutuksesta valmistumisen jälkeen. Kontakteja työelämään luodaan jo työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Siksi on tärkeää, että oppilaitos on tiiviissä yhteistyössä ja kehittää opetustaan vastaamaan työelämän tarpeita”, Paavola kertoo ja jatkaa: “Oppilaitoksen näkökulmasta opiskelijoiden työllistymisen merkitys korostuu, koska se vaikuttaa saatavaan rahoitukseen.”
KSAOssa yritysyhteistyö on tuttua. Yhteistyötä yritysten kanssa on tehty yrityskäynnein sekä kutsumalla yritysten henkilökuntaa tutustumaan oppilaitoksen tiloihin sekä järjestämällä heille työpaikkaohjaajakoulutuksia ja erilaisia asiakastilaisuuksia.