Työelämä on muuttunut. Joitakin työtehtäviä ei ole olemassa enää siinä määrin mitä ennen. Vaikka työtehtävät olisivatkin kuolleet sukupuuttoon, niissä kerätyt kokemukset ja opitut taidot eivät ole tarpeettomia:

“Näkyy, että toimistotyössä aikaisemmin olleita on työttöminä, sillä toimistotyöhön työllistyy nykyisin huonosti. Vahvan toimistotyökokemuksen omaavat henkilöt voisivat kuitenkin pärjätä edukseen esimerkiksi asiakaspalvelussa. Onkin mietittävä minkälaisia vaihtoehtoja vanhoille työtehtäville on olemassa”, Erika Reino DuuniPolku-hankkeesta kertoo.

DuuniPolku-hanke on käynnistetty ratkaisemaan juuri työn ja tekijöiden välistä kohtaannon ongelmaa. DuuniPolku Helsinki on ESR-rahoitteinen hanke, joka on osa 6aika kokonaisuutta. Hankkeen keskiössä on Tiituksen pilotointi osana Duuniosuma-työnhakusivustoa. Duuniosuma tarjoaa työnantajille maksuttoman kanavan tavoittaa työnhakijoita, ja työnhakijat puolestaan voivat tehdä palveluun osaajaprofiilin.

Kohderyhmä hankkeessa ovat etenkin yli 30-vuotiaat aikuiset ja pitkään työttömänä olleet. Palvelu ja hankkeen apu on hieno mahdollisuus työnhakijoille päästä päivittämään vanhentuneita työnhakutaitoja. Tiituksen profiili on käyttäjäystävällinen eikä siihen itse tarvitse paljoakaan tuottaa tekstiä. Palvelun osaamisperusteisuus on ollut toimivaa hankkeessa, sillä työnhakijoiden konkreettisia osaamisia on pystytty kartoittamaan.

Asiakastapaamisissa työnhakijoita autetaan osaajaprofiilin luomisessa sekä varsinaisessa työnhaussa. Tärkeää on, että asiakkaat oppivat digitaitoja, oman osaamisen sanoittamista sekä itse työnhakua. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kohdalla myös oman kielitaidon kohentaminen oman toimialaan liittyen on tärkeää.

“Hankkeen tarkoituksena on luoda uusi pilotoitava palvelumalli osaamisen tunnistamiseen ja työnhakuun, joka olisi käytössä asiantuntijoilla ohjaustyössä mukana”, Niina Toure kertoo.

Monipuolinen sovellus tukee työnhakutaitojen päivittämisessä

DuuniPolku-hankkeessa suurin osa työnhakijoista on 50-60 vuotiaita. Heillä itsellään monesti on olettamus, että heidän digitaitonsa ovat huonot. Kun profiilin tekeminen onnistuukin, antaa se motivaatiota, että digitaitoja voi oppia. Työnhakijoista osa tarvitsee vahvaa tukea, mutta suuri osa pärjää itsenäisesti. Alkuun tukeminen ja siinä ohjaaminen auttaa jo pitkälle. Digitaaliset palvelut ja teknologia aktivoivat työnhakuun etenkin jo aktiivisten kohdalla.

“Tiituksen pilotointi hankkeessa on hyvä testi palvelulle. Jos se toimii erityisryhmällä, se toimii muillakin”, Reino kertoo.

“Digitaitojen taso vaihtelee, ja joidenkin kanssa voidaan lähteä liikenteeseen siitä, että ensiksi tehdään sähköposti”, kertoo Eveliina Ikonen.

“Työnhakijoiden digitaidot ovat suhteellisen hyvät, mikä on yllättänyt meidätkin. Olemme auttaneet noin sataa asiakasta osaajaprofiilin teossa ja vain yksi on oikeastaan heittänyt hanskat tiskiin. Voimmekin sanoa, että aika hyvin ihmiset ovat saaneet profiilin tehtyä”, Reino lisää.

“Palvelu orientoi asiakkaita digitaaliseen suuntaan”, Toure täydentää.

DuuniPolku-hankkeesta halutaan kannustaa antamaan mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömillekin:

“Pitkäaikaistyöttömiin liittyy vahva negatiivinen leima. Polut työttömyyteen ovat kuitenkin monet. Teemme paljon motivaatiopuhetta, sillä itseluottamus pitkään työttömänä olleena katoaa. Kokemus on kuitenkin pitkä, joten itsevarmuus osaamisesta pitäisi olla vahvempi.”

Yrityksiä kannustetaan mukaan palveluun ja työllistämään

Työnantaja määrittelee palveluun tietyt osaamiskriteerit avoimeen työpaikkaan, ja tekoäly käyttää näitä tietoja yhdistäessään paikkaa hakeneita työnhakijoita työpaikkaan. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle sopivuusjärjestyksessä. Rekrytointiprosessin edetessä työnhakijoita voi lajitella, ja heille voi lähettää viestejä järjestelmän kautta. Duuniosuma-palveluun kannustetaan mukaan erilaisia yrityksiä ja työpaikkoja, sillä työnhakijatkin ovat heterogeenisiä.

“Pitkäaikaistyöttömissä on ihmisiä monipuolisista koulutustaustoista, eikä itseä tunnu enää mikään hämmästyttävän työttömyyden kentällä. Monilla on paljon kokemusta, ja mahdollisuuden saaminen varmasti piristäisi”, Reino sanoo.

Kun työttömyysjakso on pitkä, on luonnollista, että työnhakijoiden aktiivisuus työnhaussa laskee. Suurin onnistumisprosentti kohtaamisessa saadaan työvoimapulassa olevilla aloilla. Tällaisia ovat muun muassa hotelli- ja ravintola-ala, rakennusala, varasto-, hoiva- ja puhtaanapitoalat.

“Työvoimapula-aloilla on enemmän mahdollisuuksia. Pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutus on nykyisin vaihtoehto. Tärkeää on, että työnantajien tarpeisiin nähden katsotaan koulutustarpeita ja hyödynnetään täsmäkoulutuksia. Yritykset myös tietävät heikosti erilaisista tukimahdollisuuksista, joita työttömien työllistämiseen liittyy”, Ikonen kertoo.

“On pyritty lähtemään siitä, että asioita tehdään työelämälähtöisesti. Olemme pyrkineet hälventämään ennakkokäsityksiä pitkäaikaistyöttömistä. Työnantajille ei ole ongelma palkata pitkäaikaistyöttömiä”, Toure kertoo.

Lue lisää hankkeesta

Tiitus kysyi opiskelijoilta, opettajilta sekä yrityksiltä kysymyksiä työllistymiseen ja osaamiseen liittyen Taitaja2019-tapahtumassa 22.-24.5.2019. Katso alta koosteemme siitä,  mitä opiskelijat, opettajat ja yritysten edustajat vastasivat. Kyselyyn vastasi yhteensä 186 vastaajaa: 74 opiskelijaa, 71 opettajaa ja 41 yrityksen edustajaa.  

Opiskelijat

• 95% koki, että kokemukset työelämästä helpottavat ura- ja jatko-opintovalinnoissa.
• 96% piti tärkeänä, että koulu auttaa opiskelijaa uran ja ammatin valinnassa.
• 88 % oli sitä mieltä, että oppilaitoksen ja yritysten pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä eri osa-alueilla.
• 55% koki saavansa riittävästi tietoa työelämästä ja eri toimialoista opintojen aikana.
• 72% toivoi opintoihin enemmän esimerkkejä työelämästä.
• 69% opiskelijoista uskoo löytävänsä töitä valmistumisen jälkeen.

Opiskelijoiden mielestä tärkeimpiä taitoja ja ominaisuuksia työelämässä ovat muun muassa yhteistyökykyisyys, oma-aloitteisuus, sosiaaliset taidot, motivaatio, rehellisyys, ahkeruus ja asenne.

Opettajat

• 96% opettajista koki, että urapalvelut ja uraohjaus ovat tärkeä osa oppilaitoksen toimintaa tulevaisuudessa.
• 92% koki, että oppilaitoksen ja työelämän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä eri osa-alueilla.
• 96% koki, että työelämäkokemukset antavat opiskelijoille suuntaa uralle ja jatko-opintoihin.
• 52% opettajista koki, että opiskelijat eivät saa opintojen aikana riittävästi tietoa työelämästä ja eri toimialoista.

Avointen vastausten perusteella opettajien mielestä tärkeimpiä taitoja tulevaisuuden työelämässä ovat vuorovaikutus ja kohtaamisen taidot, yhteistyötaidot, halu oppia uutta ja kehittää osaamistaan, joustavuus, kiinnostus, innostus ja asenne.

Opettajat kokivat suurimmiksi haasteiksi oppilaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä muun muassa sopivien yhteistyökuvioiden ja -suhteiden luomisen, yhteisen ajan löytämisen, eri intressit sekä resurssien ja ajan niukkuuden.

Yritykset

95% yritysten edustajista koki, että oppilaitoksen ja työelämän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä eri osa-alueilla.

Yritysten edustajien mukaan nuorilta odotetaan työelämässä oma-aloitteisuutta, muutoshalukkuutta, sosiaalisia taitoja, vuorovaikutustaitoja, nopeaa oppimista sekä työelämän pelisääntöjen tuntemista.

Tärkeimpiä taitoja tulevaisuuden työelämässä yritysten edustajien mukaan ovat muun muassa halu oppia uutta, kyky toimia paineen alla, innokkuus, asenne, joustavuus, muutokseen sopeutuminen sekä proaktiivisuus.

Suurimmiksi haasteiksi oppilaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä yritysvastaajat kokivat muun muassa ajan ja kiireen, ohjaajaresurssien pulan, kommunikoinnin puutteen, osapuolten erilaiset intressit sekä vaikeudet konkretiassa ja käytännön toteutuksessa.