Meillä Tiituksella tykätään uratarinoinnista. On kiinnostavaa kuulla kollegoilta ja asiakkailta, miten kukakin päätyy tietylle alalle tai tiettyyn ammattiin. Reittejä eri aloille tuntuu olevan yhtä monta kuin on reitin kulkijoita. Lukion käyneet palaavat urapolkua miettiessään abikevääseen – halusivat tai eivät. Myös Tiituksen tiimissä muistetaan, miten stressaava erityisesti abikevät oli. Piti paitsi yrittää pärjätä kirjoituksissa, myös päättää, mitä tehdä lukion jälkeen.

Aiheesta innostuneina teimme pienen kyselytutkimuksen lukiolaisten tulevaisuusmietelmistä Tunne Työ -tapahtumassa Redissä Helsingin Kalasatamassa 7.11.2019. Osasimme jo omasta kokemuksesta arvata, että tulevaisuuden suunnitelu saattaa stressata nuoria lukiolaisia.

Tulevaisuuden miettiminen saattaa lukiolaisesta tuntua siltä, kuin olisi päättämässä koko loppuelämänsä kohtaloa. Se on vähän hassua, sillä harvoinhan sitä enää 2020-luvulla päätyy tiettyyn ammattiin loppuiäkseen. Myös monet koulutukset avaavat ovet moneen paikkaan eivätkä lukitse vaihtoehtoja yhteen tiettyyn ammattiin.

Toive: sujuva aloitus omalle uralle

Mutta toisaalta, kukapa ei toivoisi itselleen sujuvaa aloitusta omalle opinto- ja urapolulleen. Alkua tuskin voi sanoa kauhean sujuvaksi jos joutuu kaksikymppisenä aloittamaan kolmena vuotena kolmessa eri koulussa vain siksi, etteivät ne kaksi ensimmäistä alaa tai koulupaikkaa tunteet omilta. Liian monelle suomalaiselle nuorelle aikuiselle tämä on todellisuutta.

Myös yhteishaun säännöt suosivat ensikertalaisia, eli hakijoita, jotka eivät ole aiemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai ottaneet vastaan opintopaikkaa. Tämä on synnyttänyt monissa lukiolaisissa tunteen, että oma tulevaisuus tulee tietää varmaksi jo korkeakouluun hakiessa. Mutta mitä mieltä olivat 100 kyselyymme vastannutta lukiolaista?

Usein ajatellaan, että lukiolaisten on haastavaa miettiä mitä tehdä tulevaisuudessa. Ongelma ei ole ainoastaan se, ettei keksi mitä haluaa tehdä vaan päinvastoin: kyselyn tulosten mukaan lukiolaiset kärsivät myös runsauden pulasta. Monelle valinnan varaa on liikaa.

Tietääkö lukiolaiset missä ammatissa tahtoisivat työskennellä tulevaisuudessa?

• 52% kertoi, että mielessä on yksi tai useampi ammatti
• 28% ei tiennyt missä ammatissa tahtoisi tulevaisuudessa työskennellä
• 20% kertoi mielessä olevan yksi kiinnostava ammatti

Tietääkö lukiolaiset millä alalla tahtoisivat työskennellä tulevaisuudessa?

• 64% kertoi mielessä olevan yksi tai useampi kiinnostava ala
• 19% ei tiennyt millä alalla tahtoisi tulevaisuudessa työskennellä
• 17% kertoi mielessä olevan yksi kiinnostava ala

Tulosten valossa lukiolaisilla vaikuttaa olevan enemmän hajua siitä, millä alalla kuin missä ammatissa he tahtoisivat työskennellä: siinä, missä 52% kertoi mielessä olevan yksi tai useampi ammatti, 64% kertoi mielessä olevan yhden tai useamman kiinnostavan alan.

Se ei oikeastaan ole yllättävää. Joskushan on helpompaa miettiä alaa kuin tiettyä ammattia; alan miettiminen kokonaisuutena antaa liikkumavaraa tulevaisuudessa sekä mahdollisuuden kiinnostua tarkemmasta ammatista myöhemmin opintojen aikana.

Kokeeko lukiolaiset, että heillä on riittävästi tietoa erilaisista opiskelualoista ja ammateista?

Kysymys on kiinnostava, sillä tiedottomuus erilaisista opiskelualoista ja ammateista voi vaikeuttaa oman tulevaisuuden miettimistä. Harmillisesti jopa 40% lukiolaisista koki, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa eri opiskelualoista ja ammateista kun taas 32% koki tietävänsä riittävästi. Opiskelualoista koettiin tiedettävän useammin riittävästi ammatteihin verrattuna.

Miten tiedän tykkäänkö opiskella jotakin alaa jos en ole sitä koskaan opiskellut?

Pulmaan auttaa lukiolaisten työelämäopintojen lisääminen. Kyselyn tulosten mukaan lukiolaisetkaan eivät laittaisi tässä hanttiin, sillä heistä jopa 94% kertoi, että olisi hyödyllistä jos lukioissa keskityttäisiin enemmän työelämäasioihin.

Mitä nämä työelämäopinnot voisivat sitten sisältää?

Eniten lukiolaiset toivoivat yritysvierailuita, työnantajatreffitapahtumia sekä kursseja, joissa tehdään projekti jollekin yritykselle. Myös yrittäjyyttä kohtaan lukiolaisilla näkyi olevan kiinnostusta: 21 prosenttia vastaajista kiinnosti oman yrityksen perustamiseen liittyvät kurssit.

Toive työelämätekemisen lisäämisestä on yhteinen

Me Tiituksella teemme työelämäpalvelua lukioiden käyttöön, ja kokemuksemme on, että lukioissa on alati kasvava kiinnostus työelämätekemiselle. Lukioiden toiveet eivät siis mene kuuroille korville.

Summa summarum, miksi lukion työelämäyhteyksien parantelu kannattaa?

• Parempi tietous selkiyttää tulevaisuuden opinto- ja urapolkua
• Vastataan lukiolaisten toiveeseen
• Helpotetaan lukiolaisten huolta
• Mitä sinun lukiossasi tehdään tai tehtiin oman tulevaisuuden näkymien parantamiseksi?