Opiskelijoiden työllistyminen on rekrykoordinaattori Heidille sydämen asia

Opiskelijoiden työllistyminen on rekrykoordinaattori Heidille sydämen asia

Tiitus on käytössä yli kahdessakymmenessä suomalaisessa oppilaitoksessa, joista yksi on Hyria – opiskelijoidensa työllistymiseen kunnianhimoisesti suhtautuva ammatillista koulutusta tarjoava oppilaitos Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Hyrian rekrykoordinaattorina toimiva Heidi Heikkinen kertoo Tiitus-työstään ammatillisen oppilaitoksen ura- ja työelämäpalveluissa.

 

Miltä näyttää elämä oppilaitoksen silmin? Miten koronaviruksen aiheuttama uusi tilanne näkyy urapalveluiden arjessa?

 

Olen Heidi Heikkinen ja toimin Hyriassa rekrykoordinaattorina. Rekrykoordinaattorin tehtävänä Hyriassa on pitää yhteyttä työnantajiin ja kartoittaa millaisia työpaikkoja on tarjolla. Kun saan tiedon, mitä työpaikkoja on tarjolla, etsitään työlle tekijä.

Hyria otti käyttöön Tiitus-sovelluksen virallisesti vuoden 2018 tammikuussa. Kautta aikojen työnantajat ovat tarjonneet Hyrian opiskelijoille työpaikkoja ja tehtävämme on ollut meiltä valmistuvien ja valmentautuvien työllistämisen edistämien ja työllistämisessä tukeminen. Nyt työpaikkojen välittäminen koordinoitiin työnantajan näkökulmasta yhteen sovellukseen.

Opiskelijalle työnhaun tulee aina olla monikanavaista, ja Hyriassa opiskelijat ottavat Tiituksen käyttöön jo opintojen alkuvaiheessa. Työnhaku on koko opintojen ajan kulkeva polku, jossa opiskelijaa tuetaan työssäoppimispaikan, kesätyöpaikan ja varsinaisen työpaikan etsimisessä. Koska opiskelijat kulkevat henkilökohtaisia opintopolkuja, heidän työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksot ovat eri mittaisia ja eri ajankohtiin sijoittuneita.

 

Tiitus on hyvä työkalu siihen, että opiskelija ottaa vahvasti vastuun omien opintojen suunnittelusta ja työelämäjaksojen hakemisesta

 

Tiituksen myötä aloin pitämään Hyriassa Tiitus-infoja, jotta henkilökunta sekä opiskelijat löytäisivät tiensä sovellukseen. Pidän infoja meillä sekä Hyrian opiskelijoille että Hyrian valmentautujille. Ohjaan Hyriassa myös työnantajia Tiituksen käyttöön ja sen käytössä. Teen omassa työssäni paljon työelämäyhteistyötä ja järjestelen erilaisia työllistymiseen liittyviä tapaamisia myös Hyriassa.

Tiituksella opiskelija tutustuu alueella oleviin Tiituksen käyttöön ottaneisiin yrityksiin. Perimmäisenä tarkoituksena aina kuitenkin on, että työnantaja saa työntekijän ja meiltä valmistuvat ja meillä valmentautuvat työllistyvät.

 

Koronan tuoma poikkeustilanne on haastanut toisenlaisten tapojen haltuun ottamiseen ja uudenlaisten tapojen käyttämiseen

 

Tilanne monissa yrityksissä muuttui rekrytointien osalta ja myös Hyrian opiskelijoiden kesätyöt joissain työpaikoissa peruuntui. Tällä hetkellä etsitään paljon tekijöitä sosiaali- ja terveysalalle ja myös IT-alalle. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden välitys tässä poikkeustilanteessa on keskitetty ihan tarkoituksella Hyrian koulutuspäälliköille.

Työvoimapula näyttäytyy juuri nyt HyriaRekryssä – eli Hyrian Tiituksessa – myös maatalouden työpaikkojen osalta. Hyrian Tiitukseen on tullut uusia työnantajia juuri mm. maatalouden ja verkkokaupan aloilta. Nyt tässä poikkeuksellisessa ajassa, jossa vältämme fyysisiä kontakteja, olen ohjannut näitä työnantajia Tiituksen käyttöön ottamisessa pääasiassa puhelimitse. Olen tehnyt työelämäyhteistyötä ja Tiituksen käyttöön ottamisen ohjausta myös videoyhteyttä hyödyntäen.

Hyrian valmentautujille olen pitänyt virtuaalisia Tiitus-infoja Teamsilla. Nämä infot on mennyt tosi hyvin ja opiskelijat ovat saaneet ladattua Tiituksen käyttöön ja päässeet julkaisemaan omia profiileitaan. Opiskelijat ovat myös itse aktivoituneet tässä ajassa Tiituksen käytössä. Varmasti kesätyöpaikan peruuntuminen tai huoli kesätyöpaikan saamisesta on lisännyt tätä aktiivisuutta.

 

Tiituksesta hyöty tässä tilanteessa on ollut sovelluksen käytön helppous

 

Toki tunnen Tiitus-sovelluksen niin hyvin, että on helppo ohjata sen käyttöön myös silloin, kun sovellus ei ole juuri oman käden ulottuvilla. Sovellus on kuitenkin toiminnoiltaan ja käyttöliittymältään niin helppokäyttöinen, että sen ohjaamien onnistuu myös etätyössä. Pääsääntöisesti jo silloin, kun yritys ilmoittautuu Hyrian toimialueeseen, lähetän heille Tiituksen käyttöönottovideon. Tällä ohjausvideolla valtaosa yrityksistä ottaa itsenäisesti jo Tiituksen käyttöön.

Ensi syksystä Hyrialla Tiitus siirtyy vielä vahvemmin niin yleissivistäviin aineisiin kuin ammatillisiinkin opintoihin. Tiitus otetaan käyttöön eri opinnoissa ja profiilia päivitetään tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa. Tämän tavoitteena on se, että ihan todella Tiitus ja työllistyminen tulee olemaan koko opintojen ajan mukana kulkeva polku.

Viimeiset viikot ovat olleet hyvin poikkeuksellisia ja varmasti me kaikki olemme opetelleet uusia tapoja tehdä omaa työtämme. Tiituksen käyttöön ottaminen on onnistunut hyvin myös tässä poikkeuksellisessa ajassa. Toivotaan, että sinne edelleen tarjotaan töitä työtä hakeville opiskelijoille. Pidetään huolta toisistamme, pysytään kotona ja pidetään yhteyttä mobiilisti.

Yhdessä me tästä selvitään 🔆

 

Toivottelee,
Heidi

Näyttääkö kesätyön saanti haastavalta viruksen takia?

Näyttääkö kesätyön saanti haastavalta viruksen takia?

Tässä ikävässä koronaviruksen aiheuttamassa maailmantilanteessa kesätöiden etsintä saattaa käydä varsin haastavaksi. Ei kannata kuitenkaan vaipua epätoivoon! Nyt on oikea hetki ajatella kesätöitä uudesta näkökulmasta. Ehkäpä voisit työllistää itsesi tämän hetkisellä osaamisellasi kevytyrittäjänä?

Kevytyrittäjyys on loistava tapa kerryttää työkokemusta ja harjoitella tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja: vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta, ongelmanratkaisua, luovuutta, tavoitteellisuutta, itseluottamusta, myyntiä sekä itsekuria – eli itsensä johtamista. Erityisesti myynti on sellainen taito, jota tarvitsee lähes kaikissa työtehtävissä. Kevytyrittäjä pääsee tätä taitoa hiomaan!

 

Mistä sitten lähteä liikkeelle kevytyrittäjänä?

 

Aloita rupeamalla kevytyrittäjäksi eli rekisteröidy kevytyrittäjäpalveluun. Se on mutkatonta ja ilmaista. Mieti sitten millä osaamisellasi voisit kevytyrittää ja millä hinnalla? Kun saat vastaukset tähän kysymykseen, on aika etsiä ensimmäinen asiakas: kontaktoi tutut, tuttujen tutut, ja muista myös sosiaalisen median voima! Lopuksi tee työstä kirjallinen sopimus asiakkaan kanssa.

Kevytyrittäjä toimii yrittäjämäisesti ilman omaa y-tunnusta ja laskuttaa työnsä asiakkaalta laskutuspalvelun kautta. Kevytyrittäjän ei tarvitse miettiä yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa vaan palvelu hoitaa sen hänen puolestaan. Siksi kevytyrittäjyys sopii hienosti aloitteleville tekijöille.

Kevytyrittäjänä toimimista voi jatkaa hyvin myös kesän jälkeen – ehkäpä tästä tulee hyvä lisätienesti opintojen oheen ensi syksynä! Kevytyrittäjä määrittää itse kuinka paljon tekee töitä ja kenelle. Kevytyrittäjänä toimimisen voi lopettaa silloin kun siltä tuntuu. Laskutuspalvelu ei velvoita mihinkään eikä palvelusta koidu kuluja kun et lähetä laskuja.

Lue viisi vinkkiä oman työn hinnoitteluun täältä.

 

Missä asiakkaat ovat?

 

On tärkeää tulla löydetyksi tavalla tai toisella.  Asiakkaita voi löytyä sosiaalisen median tai esimerkiksi lähipiirin kautta. Vinkkaa siis tutuille ja tuttujen tutuille kevytyrittäjyydestäsi. Ovia saattaa aueta hyvin läheltäkin!

Pidä blogia tai päivitä sosiaaliseen mediaan matkastasi kevytyrittäjänä. Kun olet saanut ensimmäisiä asiakkaita, tuo heitäkin esiin blogissasi tai somekanavilla – muista tosin pyytää lupa. Käytä aikaa sen pohtimiseen, missä asiakkaasi voisivat olla. Kohderyhmien määrittämiseen on hyvä käyttää aikaa ja mielikuvitusta!

Kun löydät asiakkaasi on seuraavaksi vuorossa sopimuksen – kevytyrittäjäkielellä toimeksiantosopimuksen – luominen. Voit ladata toimeksiantosopimuspohjan Poolista. Tärkeää kevytyrittäjän ja asiakkaan välisessä sopimuksessa on, että sieltä löytyy korvaus työstä eli hinta sekä millaisesta työstä ollaan tarkalleen ottaen sovittu.

 

Vinkkejä asiakkaiden etsimiseen jaossa!

 

Varaa puhelinaika tätä kautta.

Nauti matkasta ja muista myös lomailla! Kevytyrittäjyydessä parasta on riippumattomuus ja vapaus!

 

”Yhtä oikeaa tietä ei ole olemassa” – haastattelussa yrittäjä Osku Pienimäki

”Yhtä oikeaa tietä ei ole olemassa” – haastattelussa yrittäjä Osku Pienimäki

2020-luvun työelämässä mennään osaaminen edellä. Enää ei tarvitse urautua yhteen juttuun. Sen tietää myös pienyrittäjä Osku Pienimäki, joka on yrittäjän urallaan tehnyt niin valo-, video- ja ilmakuvausta, mobiilisovellusta kuin myynyt kurssipukujakin.

“En ole tainnut kuin kolmisen kuukautta olla palkkatöissä lyhyen elämäni aikana. Sitä lukuun ottamatta kaiken olen tehnyt yrittäjänä”, Osku muistelee.

Yrittäjänä Osku on elementissään. Oskulle yrittäjyys merkitsee vapautta. Yrittäjä saa luoda uutta ja asettaa rajat omalle tekemiselle itse. Se taas tuo mahdollisuuden vaikuttaa ja muuttaa maailmaa.

Osku aloitti yrittämisen ilmavalokuvauksella 17-vuotiaana. Se oli aikaa, jolloin dronekuvaamisen ensimmäinen aalto alkoi. Droneista Osku siirtyi Seppälän koulukuvien kautta varusmiesten kurssipukumyyntiin samalla vieden mobiilisovellushanketta eteenpäin, ja Pienimaki Company Oy sai alkunsa.

 

Oma tie löytyy tekemällä

 

Tekemisen tuiskeessa Osku on tehnyt tietoisen valinnan keskittyä yrityksien mainoskuva- ja videotuotantoihin.

”Yrittäjänä pitää tietää oma suunta. Keskittyä siihen mitä parhaiten osaa ja jatkuvasti peilata tekemistä omiin tavoitteisiinsa”, Osku pohtii.

Mainoskuvauksen kautta Osku on inspiroitunut tarinankerronnasta ja käsikirjoittamisesta.

”Mainostuotannoissa vaikutetaan katsojiin. Tarina on se mikä myy, tarina on se mikä vaikuttaa. Sitähän me haluamme – vaikuttaa. Niin mainosvideot ja -kuvat maksavat itsensä takaisin. Tarinan luominen ja mielikuvitus kun ovat taitoja, joita ei voi oppia. ”

Seuraavaksi Osku haaveileekin oman elokuvan käsikirjoittamisesta ja ohjaamisesta. Elokuva on kuin iso mainosvideo – siinä myydään nautintoa.

”Jokainen elokuva on oma maailmansa. Maailma, johon katsoja uppoutuu mukaan, nauttii siitä ja unohtaa hetkeksi kaiken ympärillä olevan. Näitä nautintoja ihmiset haluavat ja rakastavat.”
“Ei sitä koskaan tiedä mihin tie vie. Ensin lennät droneilla ja 10 vuoden päästä saatat olla elokuvan tekijä. Ei ole kuitenkaan sattumaa, että kamera on ollut kädessä käytännössä aina. Yrittäjälle maailma on auki.”

 

Nuoren yrittäjän into ja energia on iso asia

 

Osku on vasta 21-vuotias. Nuoresta iästä on yrittäjälle iloa ja haittaa, hän tuumaa. Toisaalta nuoren into ja energia tuo virtaa paitsi omaan, myös ympärillä olevien tekemiseen. Välillä 21-vuotiaasta tuntuu vaikealta ottaa ammattilaisen rooli, esimerkiksi myyntitarjouksia tehdessä.

”Sellaisia tilanteita tulee, mutta onneksi aika harvoin. Itseluottamus ja tieto omasta ammattitaidosta ovat näissä tilanteissa tärkeitä juttuja. Kyl mä tiedän, mitä mä teen.”

Oskun mielestä nuorilla voi olla korkea kynnys lähteä yrittäjiksi. Miten etenen, miten esitän tai mitä pitäisi seuraavaksi edes tehdä?

”Yhtä oikeaa tietä ei ole olemassa. Ohjenuorat löytyvät, mutta jokaisella yrittäjällä on aina oma tarinansa. Jokainen tarina sisältää sattumia ja asioita, joihin ei ole itse voinut vaikuttaa. Aina on vähän tuuria matkassa.”

 

Miten Osku neuvoisi aloittelevaa yrittäjää?

 

”Uskalla kysyä. Ole rohkeasti yhteydessä keneen tahansa, kaikki ovat valmiita auttamaan aloittelevaa yrittäjää. Pitää kuitenkin muistaa, että mielipiteitä on monia. Yrittäjän tulee itse seurata ja luottaa omaan vaistoonsa, sillä vain siten voit luoda ja saavuttaa sen, mitä janoat.”

 

Aloita oma yrittäjätarinasi tänään.

 

Tiitus tuo kevytyrittäjyyspalvelun opiskelijoiden ulottuville

Tiitus tuo kevytyrittäjyyspalvelun opiskelijoiden ulottuville

Kevytyrittäjyys on opiskelijalle joustava tapa lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä, ja se tuo opiskelijalle mahdollisuuden tasapainottaa opinnot ja työskentely. Kymmenissä suomalaisissa oppilaitoksissa käytössä oleva Tiitus tuo nyt kevytyrittäjyyttä opiskelijoiden ulottuville tarjoamalla siihen soveltuvan laskutuspalvelun.

Tiitus tahtoo panostaa nuorten ja nuorten aikuisten yrittäjyyteen tuomalla kevytyrittäjyyspalvelu Poolin opiskelijoiden ulottuville entistä paremmin. Laskutuspalvelu Pooli on nyt osa samaa konsernia Tiituksen kanssa ja tarjoaa opiskelijoille mahdollisuutta kokeilla yrittäjyyttä alkuun kevytyrittäjänä.

“Opiskelijapiireissä tunnetulla Tiituksella on hienot edellytykset tuoda yrittäjäkulttuuria opiskelijoiden tietoisuuteen – kevytyrittäjyys on opiskelijalle matalan kynnyksen tapa lähteä koittamaan siipiään yrittäjänä”, kertoo Tiituksen perustaja ja toimitusjohtaja Sami Ahonen.

 

Kevytyrittäjyys yleistyy

Kevytyrittäjyys on yrittäjämäinen tapa tehdä työtä asiakkaalle. Kevytyrittäjä toimii ilman omaa yritystä laskutuspalvelun kautta, joka hoitaa kevytyrittäjän laskutuksen ja byrokratian. Muihin yritysmuotoihin verrattuna kevytyrittäjyyden taloudellinen riski on matala.

YLE povasi kevytyrittäjyyttä työelämän megatrendiksi vuonna 2020, eikä ihme. Kevytyrittäjyys on kasvanut Suomessa viime vuosina huimasti. Työ ja elinkeinoministeriön vuonna 2017 julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa arvioitiin olevan noin 25 000-73 000 kevytyrittäjää. Uusi Työ Ry puolestaan arvioi kevytyrittäjiä olevan tällä hetkellä Suomessa jo 150 000.

 

Matalan kynnyksen väylä yrittäjyyteen

Monen opiskelijan kynnys yrittäjyyteen tuntuu olevan korkea. Yrittäjyys nähdään usein vaikeana ja byrokraattisena. Tyypillinen opiskelija on iältään nuori, ja omaa kokemattomuutta saatetaan pelätä turhaan. Usko omaan liikeideaan voi olla hatara. Erityisesti taloudellinen riski voi tuntua opiskelijalle pelottavalta. Moni yrittämisen esteeksi muodostuva ajatus saattaakin perustua useammin mutu-tuntumaan kuin tietoon. Kyse on enemmänkin asenteista.

 

“Näen kevytyrittäjyyden madaltavan opiskelijan kynnystä lähteä testaamaan siipiään yrittäjänä. Yrittäjyydellä tuntuu olevan nuorten keskuudessa turhan huono maine. Se nähdään usein mörkönä; yrittäjistä ajatellaan, ettei heillä ole koskaan aikaa ja konkurssi odottaa nurkan takana”, pohtii Tiituksen toinen perustaja ja kehitysjohtaja Niklas Litmala.

 

Opinnot ensin

94% Tiituksen kyselyyn vastanneista opiskelijoista kertoi tahtovansa kokemusta työelämästä opintojen aikana. Yrittäjämäisestä toiminnasta kiinnostuneelle opiskelijalle kevytyrittäjyys on harvoin huomattu vaihtoehto työkokemuksen keräämiseen opintojen aikana.

Kevytyrittäminen suo opiskelijalle mahdollisuuden päättää, koska tekee töitä. Moni opiskelija tasapainottelee työn ja opintojen välillä, ja valitettavan usein oppitunnin sijasta päädytään työvuoroon. Kevytyrittäjyys mahdollistaa opintojen priorisoinnin. Se tuo myös mahdollisuuden kuunnella itseään ja huolehtia omasta jaksamisesta – kevytyrittäjyys voi olla vastaus opiskelijoiden yleistyvään uupumukseen.

 

Kokeile kevytyrittäjyyttä!

 

 

Opiskelija – kevytyrittäjänä käännät osaamisesi työkokemukseksi

Opiskelija – kevytyrittäjänä käännät osaamisesi työkokemukseksi

Kevytyrittäjyys on monelle idearikkaalle opiskelijalle loistava tapa tehdä lisätienestiä ja kerätä työkokemusta, sillä se tuo mahdollisuuden päättää itse työajat. Kevytyrittäjänä saat asettaa opinnot etusijalle hyvällä omatunnolla.

 

Mikä kevytyrittäjyys?

Kevytyrittäjä sopii työn toteuttamisesta itsenäisesti asiakkaan kanssa. Työ laskutetaan laskutuspalvelun kautta, joka hoitaa kevytyrittäjän kirjanpidon. Työ voi olla mitä vain – usein kevytyrittäjä tekee työnsä keikka- tai projektiluontoisesti.
Toisin sanoen: kevytyrittäjänä et perusta toiminimeä eikä siihen liity byrokratiaa. Laskuttaminen on helppoa: toimita verokortti, täytä ja lähetä lasku ja tadaa – olet valmis.

 

Päätät itse koska teet töitä

Opiskelijat kohtaavat usein haasteita töiden ja opintojen yhteensovittamisessa. Valitettavan moni päätyy oppitunnin sijasta työmaalle, ja opinnot saattavat kärsiä. Kolmosesta saattaa tulla kakkonen vain siksi, ettei oppitunneille päässyt osallistumaan – ja se on harmi! Kevytyrittäjyys on hyvä vaihtoehto opiskelijalle, joka uskaltaa työllistää itse itsensä. Kevytyrittäjäyys tuo mahdollisuuden vaikuttaa omiin työskentelyaikoihin, sillä kevytyrittäjä sopii työstään itse.

 

Ideoista kokemukseksi

Monet opiskelijat suorastaan puhkuvat ideoita, joista monet saattavat jäädä toteuttamatta. Kynnys yrittäjyyteen on monella suuri. Kevytyrittäjyys on loistava tapa kokeilla omaa liikeideaa ja kääntää oma osaaminen tienestiksi – ja ehkäpä jopa uraksi. Ken tietää! Monet ovat aloittaneet unelmiensa uran harrastuksesta, ja rupeavat yrittäjiksi kun homma on lähtenyt kunnolla käyntiin. Toisaalta kevytyrittäjyys ei myöskään sido mihinkään, joten voit lopettaa sen kun se tuntuu oikealta.

Mutta… mistä ideoita? Jos liikeideainspiraatio sakkaa eikä harrastuksellesi tunnu olevan kysyntää, pidä silmällä Tiituksen projekteja – siellä yritykset etsivät projekteilleen tekijöitä.

 

Kerää työkokemusta

Opiskelevan ikuisuushaaste on usein, ettei omalta alalta ole vielä kertynyt työkokemusta. Entäpä jos tekisit opinnäytteesi oman alasi yritykselle, ja laskuttaisit siitä kevytyrittäjänä? Tai puuhaisit firmalle projektin? Tai myisit osaamistasi muuten? Opiskelija voi tuoda valtavasti uutta yritykselle kuin yritykselle. Samalla opiskelija saa tarvitsemaansa työkokemusta. Paitsi että autat itseäsi tulevaisuuden urallasi, saat myös tekemisestäsi rahaa.

Kevytyrittäjyys on harvoin huomattu vaihtoehto opiskelijaporukoissa, mutta myös yrityksissä. Se voi olla jopa win-win sekä opiskelijalle että asiakkaalle. Kevytyrittäjyydessä on järkeä myös asiakkaasi näkökulmasta, sillä joskus tarve lyhytaikaiselle tekemiselle voi olla suurempi kuin vaikkapa kokoaikaisen työntekijän palkkaamiselle. Samalla opiskelija voi huolehtia siitä, että opinnot etenevät omien suunnitelmien mukaan.

 

Opi lisää kevytyrittäjyydestä!